DigiTV FAQ

Versio 27.8.2001 (raakile digil�hetysten alkup�iv�n�) Lis�tty signaalitietoa 21.1.2003

Esipuhe

Digitaalitelevisiota voidaan pit�� 1950-luvulla markkinoille tulleen v�ri-tv:n j�lkeen merkitt�vimp�n� yksitt�isen� uudistuksena televisio alalla. Digitaalitelevisio lupaa n�ytt�� selke�mp�� ja selv�sti ter�v�mp�� kuvaa sek� tarjota monikanavaista ��nt�, joka on l�hes cd-levyn tasoa. Sen on luvattu mahdollistaa aidosti vuorovaikutteisen palvelun, joka tarjoaa television kautta p��syn Internetiin ja ohjelmien tilauksen katsojalle sopivaan aikaan. Rohkeimmissa ennusteissa arvioidaan, ett� digitaalitelevision avulla saadaan Internet joka kotiin ja n�in tiedon valtav�yl� olisi kohtuullisin kustannuksin jokaisen suomalaisen k�ytett�viss�. Ainakaan viel� kaikki edell� mainittu ei ole toteutunut, jos kaikki edell� mainitut koskaan toteutuvat kuten on visioitu. Ainakin digitaaliset televisiol�hetykset tulevat olemaan kuvanlaadultaan suunnilleen samantasoisia kuin nykyisetkin, analogiset l�hetykset ja interaktiivisia Internet-tyyppisi� palveluita saadaan viel� odottaa jonkin aikaa (ehk� kes�ll� 2002).

Digitaalitelevisiol�hetyksi� voi virallisesti alkaa seurata 27.8.2001 alkaen. Aika harvalla on t�ll� aloitushetkell� tarvittavia laitteita (digitaalitelevision set-top-boksi). Laitteen hankkiminenkaan ei ole helppoa, koska aloitushetkell� laitetilanne on keskener�inen ja sekava. K�yt�nn�ss� aloitushetkell� ei markkinoilla ei ole yht��n hyv�� kaikkia Suomen standardin mukaisia ominaisuuksia sis�lt�v�� diigitv-boksia saatavana. Tuotteet ovat j��neet raakileiksi, koska valmistajat eiv�t ole tienneet mit� valmistaa (viimeisimm�t standardit valmistuivat kes�ll� 2001) ja Suomi on omine standardeineen poikkeaa muiden maiden ratkaisuista.

Tuotteiden lis�ksi alan kauppakaan ei ole t�ysin valmis tilanteeseen. Digitaalitelevision tuotteita myyvien kauppojenkin tiedon taso vaihtelee suuresti ja mainoksien tekstit ovat toisinaan harhaanjohtavia. Jos ei tarkkaan tied� mit� pit�� ostaa, on suuri mahdollisuus tehd� kalliita hankintoja, joihin ei ole my�hemmin tyytyv�inen. T�m� FAQ-lista yritt�� hiukan valottaa t�t� sekavaa digiTV-tilannetta ja vastata yleisimpiin kysymyksiin aiheesta.

DigiTV kysymykset

Mit� tapahtuu jos en heti siirry digiTV:n k�ytt�j�ksi ?

Digitaalitelevisioon siirtymiseen ei ole mit��n v�lit�nt� kiirett�, ellet ole v�ltt�m�tt� kiinnostunut jostain digitaalitelevision uudesta kanavasta. Vanhalla analogisella televisiolla voi katsoa t�m�n p�iv�n tilanteen mukaisia normaaleja televisiol�hetyksi� ilman ongelmia ainakin vuoden 2006 loppuun saakka. T�ll� v�lin voi aivan vapaasti p��tt� milloin haluat hankkia televisioosi digitaalil�hetyksien vastaanottoon tarvittavan digitaalitelevision digitaalivirittimen (set-top-boksi). Vanha televisiosi on sopiva set-top-boksia varten, jos siin� on SCART-liitin.

Ainakaan juuri t�ll� hetkell� (elokuu 2001) ei kannata suoraan hankkia ensimm�isi� digiTV-laitteita, ellet halua olla etujoukossa kokeilemassa keskener�ist� ja puutteellista ensimm�ist� set-top-boksien sukupolvea. Esimerkiksi paluukanavia ja interaktiivisia palveluita tukevia set-top-bokseja joudutaan odottamaan n�ill� n�kymin ainakin kes��n 2002 saakka.

Miksi televisiol�hetyksiss� ollaan siirtym�ss� analogisista l�hetyksist� digitaalil�hetyksiin ja lopulta lopettamassa analogiset l�hetyksen vuosien p��st� ?

Ainakin seuraavat syyt ovat vaikuttaneet digitaalisuuteen siirtymiseen:

Mit� digitaalisia televisiokanavia Suomessa tullaan l�hett�m��n ?

Seuraavassa kanavalista (perustuu p��osin Espoon S�hk� asiakaslehden 3/2001 listaan):

Onko totta ett� digitaalitelevisiossa on k�yt�ss� useita erilaisia toistensa kanssa yhteensopimattomia j�rjestelmi� ?

Digitaalitelevision kehitys on sen verran vakiintumatonta, ett� kent�ll� on k�yt�ss� useita standardeja ja niist� jopa kansallisia/l�hett�j�kohtaisia virityksi�. T�rkeimm�t Euroopassa k�yt�ss� olevat digitaalitelevisionormit ovat:

Edell� mainitut j�rjestelm�t eiv�t ole toistensa kanssa suoraan yhteensopivia. Periaatteessa perusdata (kuva ja ��ni koodattuna), joka noissa laitteissa liikkuu on rakenteeltaan samanlaista, mutta se on koodattu eri lailla l�hetyst� varten. Suurin tekninen ero set-top-bokseissa on ett� kaikilla edell� mainituissa j�rjestelmiss� on hyvin erilainen viritinosa signaalin vastaanottoa varten. T�m�n j�lkeinen elektroniikka on hyvin pitk�lle samanlaisia (periaatteessa sama laitteisto mutta v�h�n eri ohjelmisto t�ss� osassa).

Kun rupeaa valitsemaan tarkoitukseen set-top-boksia ensiksi pit�� selvitt�� mik� edell� mainituista standardeista vastaanotossa on k�yt�ss�.

Jos olet vastaanottamassa satelliittil�hetyksi�, tarvitset DVB-S-standardin mukaisen vastaanottimen. N�iss� vastaanottimissa voi olla eroja eri lis�palveluiden ominaisuuksissa, joten satelliittivastaanottoa suunnitellessa kannattaa mietti� mit� kanavia meinaa vastaanottaa ja valita n�iden kanssa yhteensopiva vastaanotin. Jos valitset v��r�nlaisen vastaanottimen, ei kanavien tai niiden lis�palveluiden k�ytt�minen onnistu joko ollenkaan tai ongelmitta.

Maanp��llisten digitaalil�hetysten vastaanottoon tarvitse DVB-T-standardin mukaisen vastaanottimen. Suomessa k�ytt��n tulevan digitaalitelevisiovastaanottimen tulisi osata MHP-standardin lis�palvelut ja noudattaa NorDig2-suositusta. N�in voi taata ett� tulevat digitaalitelevision tekstitys, supertekstiTV, ohjelma ja interaktiiviset lis�palvelut toimivat. Ainakaan vuoden 2001 elokuun lopussa valitettavasti t�llaisia vastaanottimia ei ole markkinoilla.

Jos aiot katsoa digitaalitelevisiol�hetyksi� kaapeliverkon kautta, tarvitset DVB-C-mukaisen vastaanottimen. T�m�nkin tulisi olla MHP- ja NorDig2 mukainen. Kaapelitelevision tapauksessa on parasta kysell� asiasta kaapelitelevisiofirmalta, mist� pit�isi saada tiet�� milloin digitaalil�hetyksi� saa, millaisella vastaanottimella niit� kannattaa ottaa vastaan ja mahdollisesti voi viel� vuokrata t�m�n set-to-boksin (vuokraaminen voi olla j�rkev� ratkaisu odotellessa ett� tekniikka vakiintuu).

Maailmalla on k�yt�ss� erilaisia digitv-standardeja. Euroopassa, Etel�-Afrikassa, Intiassa ja Australiassa on valittu DVB-T-standardi. Amerikassa, Etel�-Koreassa ja Taiwanissa on k�yt�ss� ATSC-standardi. Japanissa ISDB-T-standardi.

Vaikka Eurooppa on valinnut DVB-T-standardin, ovat Euroopan markkinat ovat viel� melko fragmentoituneet. Euroopan eri maissa on k�yt�ss� erilaisia vastaanotinnormeja, jonka takia samalla vastaanottimella ei voida vastaanottaa eri maissa digitv:n tarjoamia lis�palveluita. Pyrkimyksen� on, ett� Euroopassa yleistyisi Suomessa k�ytt��n otettava vastaanotinstandardi MHP. Suomi on t�ss� MHP-k�ytt��notossa ensimm�inen ja Saksa on p��tt�nyt ottaa MHP:n my�skin k�ytt��n v�h�n my�hemmin (2002 lopulla).

Mit� teknisi� eroja on DVB-T, DVB-C ja DVB-S -laitteiden toteutukisessa ?

Suurimmat erot DVB-T, DVB-C ja DVB-S -laitteiden v�lill� l�ytyv�t radiosignaaleita k�sittelev�st� vastaanottimen RF-tekniikasta ja sis��n tulevan signaalin demoduloinnista. Periaatteessa kun signaali on digitaalisessa muodossa saatu ulos, niin sitten se on kaikissa noissa edell� kuvatuissa menetelmiss� DVB-standardien m��ritelmien muoista kaikille samanmuotoista digitaalista l�hetett� (transport stream muoto). L�hetteen datanopeuksissa ja virheenkorjauksen m��r�ss� voi olla eroja, mutta periaatteessa k�sittely siis digitaalisignaalitasolla ihan samanlaista kaikissa laitteissa.

Virittimen osalta DVB-T ja DVB-C menev�t saman kanavanvalitsijan ja v�litaajuuspiirien l�vitse. Vasta ilmasin on erilainen kullekin muodolle ja digitaalisten T ja C formaattien esik�sittelyn j�lkeen jatketaan yhteisell� transport stream (TS)-signaalilla. Edell� mainittu kanavanvalitsija ja v�litaajuuspiiriosa on teknisesti ihan samanlainen kuin mit� k�ytet��n analogisissa PAL-standardin mukaisissa televisioissa. DVB-T:ss� k�ytetty modulaatio on ilmatielle optimoitu Coded Orthogonal Frequency Division Multiplexing (COFDM), joka mahdollistaa noin 31 Mbit/s maksimaalisen datanopeuden 8 MHz kaistanleveydell� (normaalisti k�ytett�viss� noin 20-24 Mbit/s 6-7 MHs kaistanleveydell�). DVB-C k�ytt�� kaapelitelevisioverkkoon optimoitu QAM-modulaatio (16-QAM ... 256-QAM mahdollinen, tyypillisesi 64-QAM). DVB-C l�hetteessa on normaalisti datanopeus noin 38 Mbit/s 8 MHz kaistanlevydell�. DVB-T-standardiin sis�ltyy my�s m��rittely kaapelitelevisioverkon paluukanavan toteutuksesta (DAVIC:in kanssa kehitetty, QPSK modulaatio 200kHz..2 Mhz kaistalla). Jos laite tukee paluukanavaa, tarvitaan t�m�n paluukanavan toteutukseen oma lis�elektroniikkansa.

Vastaavasti satelliittipuolella antennin mikroaaltop��, viritin ja v�litaajuusvahvistin ovat identtisi� niin analogisessa satelliittil�hetykses� kuin DVB-S signaalissa. Erilaisten ilmaisimien j�lkeen signaali menee normaaliin analogiseen PAL k�sittelyyn tai digitaaliseen TS-k�sittelyyn, riippuen siit� oliko kyseess� analoginen vai digitaalinen satelliittiviritin. DVB-S k�ytt�� 38 Mbit/s l�hetysnopeutta 36 MHz kaistalla. K�ytetty modulaatiotekniikka on Quadrature Phase Shift Keying (QPSK). Satelliittil�hetykset k�ytt�v�t virheenkorjausta RS(204,188,8).

Noissa eri toiminnoissa on hyvin paljon synergiaetuja saavutettavissa, joten monitoimilaitteen hinnan pit�isi olla paljon erillislaitteiden yhteenlaskettua hintaa edullisempi.

Mihin standardiin perustuvat Suomessa lähetettävät ja normaalilla TV-antennilla vasteenotettavaksi tarkoitetut digitaalilähetykset ?

Digitaalisissa televisiolähetykset perustuvat Eurooppalaisiin DVB-T-standardeihin. Tätä standardia tarkemmat pohjoismaisten digitaalilähetysten ominaisuudet on määritelty NorDig-normeissa.

Milloin digitaaliset televisiolähetykset tulevat yleisesti käyttöön Suomessa ?

Viralliset laajat digitaaliset televisiol�hetykset alkavat Suomessa 27.8.2001

Kuinka nopeasti digitaalilähetykset yleistyvät ja lopulta syrjäyttävät analogiset lähetykset on esitetty hyvin monia eri arvauksia riippuen arvaajasta.

Osoitteesta http://www.yle.fi/yleinfo/ poimittua:

Digi-tv:n tärkeät päivämäärät ovat Suomessa 1.9.2000, jolloin YLE aloittaa koe- ja rinnakkaislähetykset; 1.4.2001, jolloin kaupalliset toimiluvan haltijat siirtyvät omiin kanavanippuihinsa ja 27.8.2001, jolloin varsinainen digi-tv käynnistyy Suomessa. Yhteinen aikataulu on sovittu digi-tv-toimiluvanhaltijoiden ja YLEn kesken.

Mitä etua digitaalisesta televisiosta on katsojalle ?

Ohjelmakanavien määrä lisääntyy, sillä digitaalinen televisio käyttää taajuuksia nykyistä analogista televisiota tehokkaammin. Yhden nykyisen kanavan vaatimassa tilassa voidaan lähettää noin neljä digitaalikanavaa. Tehokkuutta lisää myös se, että kaikki TV-lähettimet toimivat samalla taajuudella (toisin kuin analogisessa TV-verkossa). Tehokkaamman kanavakapasiteetin käytön lisäksi DVB-T-lähetystapa takaa todella häiriöttömän vastaanoton monessa tilanteessa, jossa analoginen lähetys toimii heikosti (esimerkiksi liikkuvissa ajoneuvoissa kaupunkiympäristössä).

Digitaalitelevisiossa siirrytään enenevässä määrin laajakuvan käyttöön, eli kuvan sivusuhde on nykyisen 4:3 sijasta 16:9. Kuvan tekninen laatu paranee myös hieman, mm. heijastusten aiheuttamat haamukuvat poistuvat.

Stereoäänen lisäksi voidaan lähettää selostusääntä useammalla kielellä. Tilaäänen (surround sound) lähettäminen paremmassa muodossa kuin nykyään on myös mahdollista.

Liikkuvan kuvan ja äänen lisäksi digitaalijärjestelmä voi välittää myös dataa. Digi-tv antaa mahdollisuuden uusiin lisä- ja etäpalveluihin (ostospalvelut ja Internet). Digitaalitelevision kanavaa voi vaihtaa perinteiseen tapaan, mutta digitaalitelevisioon tulee myös oma WWW-sivuja muistuttava käyttöliittymä, jonka avulla on mahdollista esimerkiksi saada lisätietoja meneillään olevasta ohjelmasta.

Lisää tietoa aiheesta löytyy osoitteesta http://www.yle.fi/ylelab/faq/:

Mitä toimenpiteitä televisiolähetysten digitalisointi vaatii vastaanottajalta?

Digitaalitelevisiojärjestelmä (DVB-T) on aivan erilainen kuin nykyinen analoginen televisio (PAL). Uusi vastaanotin siis tarvitaan. Alkuvaiheessa digivastaanottimet ovat lisälaitteita, "set-top-boxeja". Set-top-box liitetään nykyiseen analogiseen vastaanottimeen SCART-liittimen kautta, ja se siis käyttää nykyvastaanottimen kuvaputkea ja kaiuttimia. 16:9-muotoiset ohjelmat ovat luonnollisesti nautittavimmillaan laajakuvavastaanottimessa.

Mit� tarkoittaa kodinkoneliikkeiden mainoslause "digitaalivalmis" televisiossa ?

Digivalmis kodinkoneliikkeiden mainoksessa tarkoittaa k�yt�nn�ss� vain mahdollisuutta liitt�� digiboksi kiinni televisioon. Mik��n elokuussa 2001 Suomessa myyt�v� televisio ei osaa suoraan vastaanottaa digitaalisia televisiol�hetyksi�. Yleens� kodinkoneliikkeiden mainoksissa digitaalivalmis tarkoittaa, ett� TV:n TV:ss� SCART-liitin digitaalil�hetysten vastaanottoa hankittavan erillisen set-top-boksin liitt�miseksi ja ett� television ruudulta voi katsoa widescreen-kuvaa (l�ytyy 16:9-toiminto).

Jos kotona on jo ihan hyv� televisio, ei kannata ainakaan aivan sokkona rynn�t� vaihtamaan olemassa olevaa televisiota. Edell� mainitun liikkeiden "digivalmis" vaatimuksen t�ytt�� melko moni jo joitain vuosia sitten ostettu televisio. L�hes kaikki 1995 j�lkeen valmistetut telkkarit olisivat "digivalmiita" (tarkasta oman televisiosi ohjekirjasta asia jos mietitytt��). Monissa viel�kin vanhemmissa televisoissa on SCART-liitin (yleistyi 1980-luvulla), joten niit�kin voi k�ytt�� digitaalitelevision set-top-boksin kanssa ilman ongelmia (tosin 16:9 l�hetyksi� ei saa maksimaalisella kuvanlaadulla jos televisiossa ei ole 16:9 kuvan toimintoa, mutta 16:9 kuvat saa vanhoissakin televisoissa n�kyviin).

Mik� tulee olemaan digitaalitelevision l�hetysten kuvasuhde ?

Digitaalikanavilla l�hetett�v� kuvamuoto (4:3 tai 16:9) tulee riippumaan saatavana olevasta kuvamateriaalista. K�yt�nn�ss� t�m� merkitsee sit�, ett� digi-l�hetyksiss� tulee olemaan siirtym�kausi, jolloin osa l�hetyksist� on 4:3 kuvaa ja osa 16:9. Tulevaisuudessa suurin osa l�hetyksist� tulee olemaan anamorfista 16:9 muotoisia.

Miten voin liitt�� televisiooni yht�aikaisesti videonauhurin ja digiTV-virittimen ?

Jos televisiossasi on kaksi tai useampi SCART-liitin, voit liitt�� kummatkin laitteet suoraan televisioosi. Laitteita liitett�ess� optimaaliseen tulokseen p��see, kun liitt�� digiTV-set-top-boksin kiinni siihen RGB:t� tukevaan SCART-liittimeen ja videon johonkin toiseen SCART-liittimeen (on sama tukeeko se RGB:t� vai ei).

Jos televisiossasi on vain yksi SCART-liitin ei siit�k��n tule erityist� ongelmaa. Suomessa myyntiin tuleviin erilliskoteloidut digitaalitelevision virittimet (set-top-boksit) ovat k�yt�nn�ss� kaikki NorDig II -speksin mukaisia. T�ss� spesifikaatiossa m��ritet��n, ett� set-top-box-laitteessa tulee olla kaksi Scart-liitint�, joista toinen on tarkoitettu kuvasignaalin viemiseksi televisioon, ja toinen taas videonauhoituksia (tms.) varten. Kun videonauhurin kytkee t�h�n toiseen SCART-liittimeen, niin sill� voi nauhoittaa set-top-boksista tulevaa signaalia ja videon kuvaa voi katsella televisiosta niin ett� se kulkee set-top-boksin l�pi televisiolle. Nauhoituksen onnistumiseksi on speksattu, ett� set-top-box-laitteen kakkosscartista ei saa n�ky� kuvaruutuvalikkoja, vaikka laitteen k�ytt�j� niit� katselisikin.

Onko mahdollista, ett� jotkut myyntiin tulevat digitv-set-top-boksit eiv�t t�ytk��n t�ysin t�k�l�isi� NorDig II ja MHP-spesifikaatioita ?

T�m� on t�ysin mahdollista. Miten k�y riippuu laitevalmistajista ja markkinoiden kehittymiselt�.

NorDigista kannattaa muistaa se, ett� se on "Suositus", jonka toteutumista tietysti toivotaan. Valitettavasti on ollut liikkeell� kommentteja, joiden perusteella valmistajat viittaavat tuolle kintaalla. Skandinavian markkina-alue ei toistaiseksi ole niin suuri ja kiinnostava, ett� set-top-boksi-malleja haluttaisiin erityisesti r��t�l�id� sille.

Eli markkinoille tulee todenn�k�isesi moniin eri maanosiin tarkoitettuja vastaanottimia, jotka eiv�t v�ltt�m�tt� t�yt� NorDigin speksi�. Toivottavasti edes DVB:n (digitelevision l�hetysspeksi sek� kuvakoodaus) ja MHP (digitaalitelevision lis�palvelut).

Tuleeko digi-tv-l�hetys vanhan kaapelitelevision l�pi?

Pit�isi onnistua. Ainakin HTV tekee jo koel�hetyksi� digitaaliohjelmien l�hett�miseen kaapeliin. Vastaanottoon tarvitaan kaapelivastaanottoa varten tehty set-to-boksi (erilainen viritinelektroniikaltaan kuin antennilla katsomiseen tarkoitettu DVB-T boksi). Kaapelitelevisioverkossa k�ytet��n standardia DVB-C kaapelisiirtoon (QAM64/128/256 modulaatiota), jolloin voidaan pakata enemm�n ohjelmia yhteen TV-kanavaan verrattuna omalla antennilla varustettuun DVB-T standardiin (joka k�ytt�� COFDM modulaatiota). Kaapeliyhti�n p��vastaanottoasemalla muutetaan ilmasta napattu DVB-T l�hete DVB-C-muotoon ennen jakeluverkkoon sy�tt�mist�.

Interaktiivisten lis�palveluiden suunnitellussa paluukanavassa on eroja ilmatien ja kaapeliverkon kanssa. Kaapelitelevision kanssa digitaalitelevisiosta puhuttaessa mainitaan usein kaksisuuntainen kaapelitelevisio, jossa kaapelitelevisioverkkoa k�ytet��n digitaalitelevision interaktiivisten palveluiden paluukanavana. DigiTV ei periaatteessa vaadi kaksisuuntaista kaapelia, jos ei haluta k�ytt�� interaktiivisia lis�palveluita. Eli pelk�n normaalin ohjelman katsomiseen pit�isi yksisuuntaisenkin riitt��. Varmuutta asiasta miten hommat on k�yt�nn�ss� selvi�� vasta kun n�it� digisysteemeit� otetaan sen verran k�ytt��n ett� tietoakin toimivuuksista yms. on tarjolla. Kaksisuuntaisuudella ei ole ainakaan vuoden 2001 aikana mit��n merkityst�, koska sit� tukevia laitteitakaan ei taida tulla markkinoille ainakaan ennen joulua (kun ei ole laitteita ei ole palveluitakaan).

Lis�tietoa oman kaapelitelevision digitalisointitilanteesa pit�isi saada paikallisesta kaapelitelevisioyhti�st�, joka saattaa my�s vuokrata kaapeliinsa sopivia set-top-bokseja.

Perusperiaatteena kaapelitelevision kanssa on, ett� salaamattomat, koko maan laajuiset DigiTV -kanavat kuuluvat ns. Must-carry periaatteen piiriin, eli ne pit�� olla saatavissa kaapelista vapaasti. Eri asia on salatut tai alueelliset kanavat, joiden jakamisesta kanavan t�ytyy sopia kaapelioperaattorin kanssa erikseen. Lis�tietoa lains��d�nn�st� ja ohjeista saa Telehallintokeskuksesta.

Jos ostan DVB-T-standardin mukaisen set-top-boksin nyt antennivastaanottoa varten, niin tekeek� sill� mit��n jos siirryn my�hemmin kaapelitelevision asiakkaaksi ?

Jos halut nyt vastaanottaa omalla antennillasi digitaalisia televisiol�hetyksi�, tarvitset DVB-T-standardin mukaisen set-top-boksin. Omalla antennilla varustetut kerrostalot mit� todenn�k�isimmin jakavat ohjelmat huoneistoihin sellaisenaan DVB-T muodossa.

Jos nyt taloyhti� jostain syyst� my�hemmin p��tt�� liitty� sellaisen kaapeli-TV firman asiakkaaksi, joka k�ytt�� DVB-C muotoa jakelussa, t�ll�in kaikki pelk�st��n DVB-T l�hetett� ymm�rt�v�t digiboksit j��v�t hy�dytt�miksi, ellei taloyhti� tee DVB-C/DVB-T konversiota tai vastaanota DVB-T signaalia omalla antennilla ja sy�t� n�it� mahdollisen kanavanvaihtajan kautta talon verkkoon, kun satelliittikanavat tulevat kaapeliyhti�n kautta. Digitaalitelevision viel� sen verran tuore, ett� mitk� edell� kuvatuista vaihtoehdoista ovat tulevaisuudessa teknillis-taloudellisesti j�rkevimpi�.

Minulla ei ole tietoa, onko pelk�st��n DVB-C:t� osaavia set-top-bokseja yleisesti myynniss� vai onko ne pakko vuokrata kaapeliyhti�lt�. T�ll� hetkell� t�llaisen laitteen ostaminen on ainakin varsin hullua, jos joskus aikaa muuttaa l�hiaikoine omakotitaloon kaapeliverkon ulottumattomiin. Helsingiss� HTV aloittaa 27.8.2001 vuokraus periaatteella ja my�hemmin, kun tulee "lopullinen" malli, niin my�s oman digiboksin osto on mahdollista.

T�ss� mieless� pelk�st��n DVB-T tai DVB-C boksin osaavan vuokraus voisi t�ll� hetkell� olla j�rkev�� (jos vuokraa niin ett� voi sitten helposti vaihtaa purkkia tai irtisanoa vuokran). Sek� DVB-T- ett� DVB-C-vastaanottoon kykenev�n laitteen osto tai vuokraus tulisivat kyseeseen, varsinkin jos aikoo muuttaa l�hivuosin (jos sellaisia laitteita saa kohtuulliseen hintaan).

Mit� kannattaa ottaa huomioon digitaalitelevision set-top-boksia ostaessa ?

Ainakin seuraavat asiat kannatta huomioida:

Loppukommenttina ainakin vuoden 2000 syksylle voi sanoa, ett� kannattaa olla todella tarkkana n�iden vastaanottimien kanssa, sill� ne eiv�t t�yt� Digitv -toimijoiden edellytt�mi� Nordig2 m��rityksi�. Ihan kuten miss� tahansa uuden tekniikan tullessa on kuluttajalla valitettavasti riski tulla h�yn�ytetyksi tiedon puutteen takia.

Julkisuudessa puhutaan paljon DVB MHP:st� ja Nordig2:sta aivan kuin ne olisivat synonyymej� toisilleen. Ovatko ne sama asia ?

MHP ja NorDig2 eiv�t ole synonyymej�.

Esimerkiksi teknisesti on mahdollista valmistaa MHP:n mukainen laite, joka ei ole NorDig2 referenssitoteutuksen mukainen.

Mihin perustuu digitaalitelevision lähetystekniikka ?

DVB-T:n modulaatiotapa perustuu Coded Orthogonal Frequency Division Multiplexing (COFDM) menetelmään, joka takaa korkean immuniteetin monitie-etenemistä vastaan. COFDM moduloinnin erittäin hidas yksittäisen alikantoaallon bauditaajuus kestää hyvin monitie-etenemistä voimakkaassa kentässä. Lisäksi tämä ominaisuus mahdollistaa, että vierekkäiset DVB-T-lähettimet voivat lähettää samaa ohjelmaa yhdellä taajuudella.

Hyvin valitun modulaatiotavan lisäksi häiriötöntä vastaanottoa tukee tehokas virheenkorjaus. DVB-T standardi sisältää erittäin tehokkaan kaksinkertaisen virheenkorjauksen, joka perustuu konvolutiivisesti lomiteltuun Reed-Solomon-koodiin (RS) ulkokoodina ja puhkaistuun konvoluutiokoodiin sisäkoodina.

Virhesietoa purskemaisia häiriöitä vastaan parannetaan lähettävien bittien lomituksella. Lomitus puree hyvin purskemuotoisiin häiriöihin (kuten sytytyshäiriöihin) muuttamalla ne satunnaishäiriöiksi, jotka on helppo Reed-Solomon-koodilla korjata.

Tekniikka ei ole kuitenkaan ihan ongelmatonta. DVB-T-järjestelmä tarvitsee riittävän voimakkaan signaalin, että mitään kuvaa näkyisi. Jos vastaanoton raaka bittivirhetiheys on jatkuvasti heikon signaalin takia liian suuri, ei RS-koodauksestakaan ole apua.

Mihin standardiin tulee perustumaan Suomeen käyttöön tulossa olevat digitaalitelevisiojärjestelmä ?

Suomessa otetaan käyttöön ns. NorDig II -määrittelyn mukaiset digi-tv-vastaanottimet. NorDig-määrittely on DVB-yhteensopiva, joten se ei sisällä mitään mikä olisi ristiriidassa DVB:n kanssa, mutta sisältää omia laajennuksiaan alkuperäiseen DVB-speksiin. NorDig II -speksi hyväksyttiin videoin keväällä 2000. Speksin valmistumisen viivästyminen on johtunut DVB-projektin vaikeuksista määritellä vastaanottimen softapuolta, käyttöjärjestelmää ja sovellusrajapintaa eli API:a. Nyt kun päätökset on tehty, vastaanottimiakin voi alkaa suunnitella. Markkinoille niitä on tulossa vasta vuoden 2001 alkupuolella.

Millainen äänijärjestelmä tulee käyttöön Suomeen tulevassa digitaalitelevisiojärjestelmässä ?

Suomessa ja Euroopassa digitaalitelevisio tulee käyttämään Eurooppalaisena projektina kehitettyä DVB-järjestelmää (maanpäällinen. DVB-T). DVB-standardit määrittelevät äänen lähetysformaateiksi MPEG-1 layer I ja II. Eli seuraavat ääniformaatit ovat käytössä:




- MPEG-1 single channel




- MPEG-1 dual channel




- MPEG-1 joint stereo




- MPEG-1 stereo




- MPEG-2 multi-channel audio




"MPEG-2 multichannel" tarkoittaa BC-versiota (BC=Backwards
Compatible). BC on yhteensopiva MPEG-1:n kanssa siten, että
MPEG-1-dekooderi osaa purkaa BC-signaalista stereoäänen.
Tämä on tietenkin tärkeää siksi, että
"perusmallin" vastaanottimetkin saavat irti jonkin äänen
monikanavalähetyksistä. Huippuvastaanottimissa on
varmaankin monikanavadekooderi vakiona.



Mainitut äänidekooderit tulevat
sisältymään itse DVB-vastaanottimeen.
Erillisessä vahvistimessa tarvitaan siis ns.
5.1-tuloliitäntä, kun halutaan kuunnella
monikanavaääntä. Vastaanottimessa saattaa olla
myös digitaalinen ääniliitäntä, jolloin
voi käyttää myös ulkoista dekooderia.



DVB-järjestelmällä tullaan joskus tulevaisuudessa
varmaankin lähettämään myös
teräväpiirto-ohjelmaa (HDTV). HDTV:n yhteydessä on
käytettävissä myös Dolby AC-3-ääni
(eli Dolby Digital). Näin on asia virallisesti Euroopan
digi-TV-järjestelmän eli DVB:n kannalta. Tilanne
kuitenkin elää, ja voi olla että Dolby Digital tulee
kuvaan mukaan jopa ennen HDTV-aikaa (koska se on saavuttanut suuren
suosion DVD-laitteissa).



Miksi digitaalitelevision vastaanottimet maksavat tuhansia markkoja ?



Digitaalitelevision set-top-boksi on monimutkaista elektroniikkaa.
Merkitt�v�n osan hintaa muodostivat l�hetesignaalin dekooderichippisarja, 
jotka ovat suurilla kellotaajuuksilla py�rivi� signaaliprosessoreita 
plus muuta dedikoitua rautaa. T�m�n lis�ksi laitteessa on 
MPEG-kuvasignaalin dekoodaukseen elektroniikkaa suunnilleen
DVD-soittimen verran. Ja mahdollisia lis�ominaisuuksia
varten voi olla tarvetta ett� laitteeseen on integroitu
modeemi, kiintolevy jne.). 




Hintaa tietysti nostaa my�s tavattoman pienet valmistussarjat,
kun joudutaan ilmeisesti tekem��n Skandinavian markkinoille omat
erikoismallit.



Tarvitaanko digitaalisten
tv-lähetysten vastaanottamiseen uusi antenni omakotitalon katolle ?




Uuden antennin tarve riippuu paikallisista olosuhteista ja
käyttöön otettavasta UHF-kanavasta.
Pääkaupunkiseudulla koelähetysten vastaanottoon
käy nykyinen UHF-antenni. 
Useimmissa omakotitaloissa selvit��n ilman antennij�rjestelm�n uudistust�it�.






Soveltuuko vanhan talon yhteisantenniverkko digitaalitelevision vastaanottoon vai pit��k� siell� uusia jotain ?



Useimmat 90-luvulla toteutetut tai kunnostetut antennij�rjestelm�t soveltuvat digi-tv-vastaanottoon pelkill� vahvistinlis�yksill�. Vanhemmat antenniverkot vaativat usein jonkinasteista kunnostamista. 
Useimmissa kiinteist�iss� nykyinen antenni soveltuu my�s digi-tv-vastaanottoon.




Jos antenniverkko on perusteiltaan kunnossa, niin digitaaliset
l�hetykset saa lis�tty� antenniverkkoon mukaan hankkimaan uudet 
kanavakohtaiset antennivahvistimet digi-palveluita varten. 
Vahvistinlaitteiston i�st�, kunnosta ja k�ytett�viss� olevasta asennustilasta riippuen joko uusitaan koko vahvistinlaitteisto tai lis�t��n tarvittavat vahvistimet digi-palveluille.




Digitelevision saamiseen antenniverkkoon mukaan
taloyhti�n kannattaa teett�� kuntoarvio antenniverkkonsa kunnosta
ja selvitys mit� tarvitsee lis�t�/muuttaa ett� verkko saadaan
digitaaliajan vaatimusten mukaan.
Digi-tv-kelpoisuuden vaatimat selvitykset ja toimenpiteet koskevat kaikkia rivi-, pari- ja kerrostaloja sek� julkisia, liike- ja teollisuuskiinteist�j�, joissa on yhteisantennij�rjestelm�.




Jos televisioverkko ei ole rakenteeltaan ja kunnoltaan digitaaliajan
vaatimusten mukainen, siin� t�ytyy tehd� kunnostus- tai uusintat�it�.
Yleens� halvin ratkaisu on jakeluverkon kunnostaminen, joka maksaa
yleens� joitakin satoja markkoja huoneistoa kohden. 


Antennij�rjestelm�n uudistamisella tarkoitetaan jakoverkon muuttamista 
moderniksi t�htiverkoksi. Kaikki talon sis�isen antenniverkon osat uusitaan kaapeleita my�ten. Vanhan jakoverkon uudistaminen on kallista, jopa useita tuhansia markkoja huoneistoa kohden.





Voiko digitaalitelevisiolla
katsoa myös nykyisiä analogisia tv-lähetyksiä
?



Kyllä. Alkuvaiheessa analogisia lähetyksiä
katsotaan normaalisti nykyisellä vastaanottimella ja
digitaalilähetyksiä siihen liitetyn set-top-boxin kautta.
Niin kauan kuin analogisia lähetyksiä on yleisessä
käytössä, markkinoille tulevat digivastaanottimet
tulevat varmaankin sisältämään myös
analogiavastaanottimen.





Mikä on
digitaalisten televisiolähetysten tilanne Suomessa ?



Yleisradio on aloittanut
digitaaliset DVB-T koelähetykset syksyllä 1997 Espoon
lähetysasemalta. Koelähetykset tapahtuvat UHF-kanavalla
46 ja niissä käytetään 50 kW:n EIRP-tehoa.
Toistaiseksi lähetetään normaalia televisio-ohjelmia
(TV1, TV2, MTV3 ja Nelonen) mutta jossain vaiheessa saatetaan
lähettää myös 16:9 muodossa olevaa
materiaalia.



Nykyään digitaalisten lähetysten
jakelutekniikasta huolehtii Digita
Oy. Vastaanottimia ei vielä ole saatavana hirveän
hyvin (1999 tilanne). Eik� MHP-normin mukaisia vastaanottimia
ole saatavana viel� edes digitaalitelevisiol�hetysten 
virallisena avajaisp�iv�n� 27.8.2001.




Milloin varsinaiset
digi-tv-lähetykset käynnistyvät ?




Viralliset t�ysimittaiset digitaaliset televisiol�hetykset 
alkoivat Suomessa 27.8.2001.




Loppuvatko analogiset
tv-lähetykset kokonaan digitaalitelevisiolähetysten
alettua ?



Eivät lopu. Analogisia lähetyksiä jatketaan
pitkään rinnan digitaalisten kanssa. Ylimenokauden pituus
on todennäköisesti 10-15 vuotta. Aikanaan analogiset
lähetykset tullaan kuitenkin lopettamaan.



Lähetetäänkö
digitaalisia tv-lähetyksiä Suomesta myös muualle
maailmaan ?



Yleisradion ensimmäinen digitaalitelevisiokanava,
satelliittikanava TV Finland, aloitti lähetykset lokakuussa
1997. Lähetykset on tarkoitettu ulkosuomalaisille ja ne ovat
maksullisia. Finlandin ohjelma on kooste Ylen TV1:n ja TV2:n
sekä MTV3:n parhaista, kotimaisista ohjelmista.



Mikä on multipleksi, josta
kuulee puhuttavan digitaalisen television yhteydessä
?



Digitaalijärjestelmässä ohjelmakanavat
lähetetään kanavaryppäinä (bouquet). Yksi
rypäs voi sisältää esimerkiksi neljä
ohjelmakanavaa, niihin liittyvät äänet sekä
oheispalveludatat.



Multipleksiksi kutsutaan digitaalista signaalia, joka syntyy,
kun yhden kanavaryppään kaikki palvelut
yhdistetään yhdeksi signaaliksi katsojalle
lähettämistä varten.



Lisätieto multipleksista löytyy osoitteesta http://www.yle.fi/tekniikka/tklehti/tk64/dvb.htm.




Miten voin nauhoittaa digiTV:n ohjelmia ?





Digitaalitelevision ohjelmia voi t�ll� hetkell� nauhoittaa
digitaaliseen set-top-boksiin liitetyll� videonauhurilla.
Televisio-ohjelmien nauhoittaminen videonauhurille on kuitenkin 
varsinainen taitolaji.
NorDig2-suosituksen mukaisissa digitTV-bokseissa on toinen
SCART-liit�nt� juuri videonauhurin liit�nt�� varten.
Digitaalitelevision nauhoituksessa ongelman on tietysti,
ett� yhdell� set-top-boksilla voi katsoa kerrallaan
vain yht� ohjelmaa, joten jos katsot set-top-boksilla
yht� ohjelmaa, niin et voi yht�aikaisesti ��nitt��
toista digitaalitelevision ohjelmaa (ellet hanki
t�t� varten toista set-top-boksia). Jos haluat tehd�
ajastinnauhoituksia, voi niiden tekeminen digitTV-boksin
kanssa olla hankalaa, koska jos haluat ajastimella laitaa
laitteet yht�aikaa p��ll� ja s��t�� kanavia, niin joudut tekem��n sen erikseen kumpaakin laitteeseen (jos edes digitv-boksi t�t� tuntee).
Ensimm�isten digiTV-boksien kanssa kannattaa ehk� varautua
unohtamaan joustava ohjelmien ajastinnauhoitus
(ellei sitten ajastusta pysty tekem��n jollain erillisell�
ohjelmoitavalla kauko-ohjaimella, mutta ei sellaisellakaan
homma ole todenn�k�isesti yksinkertaista tai helppoa).
K�yt�nn�ss� jos l�hdet matkalle ja haluat ajastaa videonauhurille kaksi
eri digitaalikanavilta tulevaa ohjelmaa, kannattaa yleens� unohtaa koko
juttu (tai ainakin joutuu viritt�m��n hyvin paljon).




Jossain vaiheessa tulevaisuudessa on odotettavissa
ett� markkinoille tulee kiintolevyll� varustettuja 
set-top-bokseja, jotka voivat nauhoittaa digitaalisia
televisiol�hetyksi� laitteen sis�ll� olevalle kiintolevylle,
eik� erillist� videonauhuri en�� v�ltt�m�tt� tarvita.





Voiko PC:st� tehd� digitaalisten televisiol�hetysten vastaanottimen erillisen set-top-boksin sijasta ?



Periaatteessa DVD-levyjen purkamiseen teholtaan pystyv�ll� 
PC:ll� pit�isi olla mahdollista n�ytt�� digitaalisen TV:n
ohjelmia (k�ytt�v�th�n ne samaa MPEG2-videopakkausta).
Digitaalisten televisiol�hetyksen vastaanottoon PC:hen
pit�isi kuitenkin hankkia erityinen viritinkortti, jolla
digitaalisten televisiol�hetysten bittivirran voi poimia
ilmassa tai kaapelissa liikkuvasta l�hetteest�.




Koska digitaalisten l�hetysten vastaanoton tekniikka on viel�
v�h�n keskener�ist� ja heittelee hiukan alueelta toiseen
(ainakin lis�palveluiden osalta, USA kulkee ihan omaa reitti��n), 
ei valmiita tuotteita ole viel� paljon markkinoilla.
Perinteisesti TV-viritinkortteja tekev�t yritykset pyrkiv�t my�s
n�ille markkinoille. TV-viritinkorteista tunnettu 
Hauppauge listaa
valikoimassan muutamia DVB-kortteja (sek� DVB-S, DVB-T and DVB-C).
N�iden tuotteiden saatavuudesta, mukana tulevasta ohjelmistosta
ja toimivuudesta Suomessa k�yt�ss� olevan DVB-T-version kanssa
ei ole tietoa.




Miten MPEG-pakkaus
tehdään kolmos- ja neloskanavilla ?



Digitaalinen lähetysyksikkö käsittelee videota
SDI-muodossa eli signaali siirtyy sarjamuotoisena 270 Mbit/s
videona koaksiaalikaapelissa. Ääni kulkee
erillään AES/EBU-muodossa ja summataan
lähtevään SDI-signaaliin (Embedded audio).
SDI-signaaliin saadaan tarvittaessa mukaan 2
stereoääntä.



SDI-signaalia siirretään purkamattomassa muodossa niin
pitkälle kuin mahdollista. 
Nelosen l�hetysyksik�st� l�htev� SDI-signaali, joka sis�lt�� videon
ohella stereo��nen ja teksti-tv:n, pakataan MPEG2-kooderilla siirtotiet�
varten n. 10 Mbit/s "pakettiin" ja puretaan dekooderille asemalla.
Asemilla on aluemainosten l�hetykseen k�ytett�v�t videoserverit, joille
alueellinen mainosmateriaali siirret��n ISDN-yhteydell�.
Ohjelmanjakelu menee digitaalisessa siirtoverkossa MPEG2-siirtona digitv:n
jakeluyhteyksien kautta.
Nelosen varayhteys on toteutettu satelliittijakelun kautta.
Satelliittiyhteys hoitaa Nelosen jakelun pohjoismaihin ja palvelee
samalla kaapeliverkkoja ymp�ri maata laajentaen Nelosen katselualuetta
It�- ja Pohjois-Suomeen.




Satelliittisiirrossa ei ole varaa tuhlata koko transponderin
kapasiteettia yhden kuvan siirtoon vaan silloin pakkaus on rajumpaa
hyötydatan ollessa luokkaa 5 Mbit/s. Tässä saattaa
jo silmä havaita sumentumaa nopeissa kuvasisällön
muutoksissa. Häiriötilanteessa ongelmana on vielä
niin sanottu blokkaaminen osan kuvasta mennessä
mosaiikkipalasiksi.



Mainokset ja osa väliteksteistä/kuvista tulee Nelosen
videoserveristä. Myös MTV3:n tuotannosta osa on
talletettu videoserveriin ja näissäkin tapauksissa kuvaa
pakataan melko rajulla pakkaussuhteella.



Kaikki nämä yhdessä saattavat huonontaa
kuvanlaatua, mutta tähän on syytä totutella
digitaalisella aikakaudella.



Miten ääni
tullaan välittämään Euroopassa
käyttöön tulevissa maanpäällisissä
digitaalilähetyksissä (DVB) ?



DVB-standardit määrittelevät äänen
lähetysformaateiksi MPEG-1 layer I ja II eli:





Miten televisiokuvaa
siirretään televisiostudiossa digitaalisessa muodossa
?



Studioympäristössä käytettään 270
Mbit/s SDI-signaalia studiolaatuisen videokuvan siirtoon. Se
sisältää videon lisäksi parit
stereoäänet (embedded) AES/EBU-koodattuna.
Tämän signaalin siirto tapahtuu normaalisti pitkin
yhtä 75 ohmin koaksiaalikaapelia.




Tuleeko Suomessa joskus k�ytt��n ter�v�piirtotelevisio (HDTV) ?



DVB-T-standardi mahdollistaa my�s HDTV-l�hetyksen, 
jossa vaaka- ja pystyerottelutarkkuus ovat kaksinkertaiset PAL-laatuun 
verrattuna. HDTV-l�hetys vie bittikapasiteettia noin nelinkertaisen 
m��r�n PAL-laatuun verrattuna. 
Tulevaisuudessa on siis teoriassa mahdollista, ett� otetaan HDTV-l�hetykset 
voidaan ottaa joskus k�ytt��n, jos kohtuuhintaisia HDTV-vastaanottimia
tulevat markkinoille ja t�llaisille l�hetyksille tulee tarpeeksi
kysynt��.




Millaisia tulisi olla digitaalitelevisiol�hetyksen signaalitaso ja signaali/kohinasuhde ett� homma toimisi kunnolla ?



Yleisen� suositusarvona ilmaverkon digitaalil�hetysten vastaantossa olisi
hyv� ettei signaali/kohinasuhde alittaisi 23dB.  
Digi-vastaanototossa kynnys kuvan ilmaisulle on tyypillisesti noin 17-18 dB
signaali-kohinasuhde (kiitos hyv�n virheenkorjauksen).


Kaapelitelevision digivastaanotossa 
esimerkiksi 60 ja signaali-kohinasuhde 20 ovat ihan ok. 


Yleens� digiboksien mittarit ovat kovin ep�tarkat, 
mutta jos edell� kuvasuissa lukemissa menn��n, kuvan pit�isi 
tulla ongelmitta l�pi.
Riippuen v�h�n tilanteesta voi heikommillakin signaaleissa 
saada toisinaan menettelev�n kuvan.





Mist� voin etsi� lis�tietoa digitaalisesta televisiosta ?



Seuraavista ositteista l�ytyy lis�� tietoa digitaalisesta televisiosta:








Palautetta tästä sivusta voi
lähettää 
palautekaavakkeella.





Takaisin hakemistoon










Tomi Engdahl <tomi.engdahl@iki.fi>