Tällä sivulla olevat tiedot on kerätty sfnet.harrastus.audio+video uutisryhmän artikkeleista syksyllä 1997. Eräiden tuttujen kokemusten perusteella nämä tiedot vaikuttavat pitävän paikkaansa. Tämä ei ole mikään virallinen sana, joten jos tilaat jotain vähänkin kalliimpaa ulkomailta niin kannattaa varmistaa maksujen tarkat suuruudet ennen tilausta jostain luotettavasta lähteestä että ei tule kalliita yllätyksiä.
Euroopan Yhteisön (EU) maissa tuotteiden arvonlisävero maksetaan siihen maahan mistä tuote on ostettu. Kohdemaassa ei ostajan tarvitse maksaa arvonlisäveroa. Jos esimerkiksi tilaat Saksasta hifilaitteita, niin maksat Saksaan kyseisen maan mukaisen arvonlisäveron. Kun tavara tulee Suomeen niin sinun ei tarvitse maksaa täällä mitään tulleja tai veroja.
Periaatteessa EU haluaisi yhten�ist�� ALV:n koko EU:n alueella. T�ll� hetkell� (vuosi 2002 loppu) k�yt�nt� on sellainen, ett� yritykset, joista toimitetaan yli 35 kiloeuron summalla tavaraa, maksavat ALV:n kohdemaahan kohdemaan prosentin mukaan. Jos yritys toimittaa t�t� pienemm�ll� summalla tavaraa Suomeen, maksavat he ALV:n l�ht�maan mukaan l�ht�maahan. N�ist� eri maiden ALV-prosenttien erojen takia monissa EU-alueen verkkokaupoilla sis��n kirjoittautuessa valitaan maa, jotta yritys osaa n�ytt�� oikeat hinnat (hinnat joissa on mukana oikea prosentti veroa).
EU-alueella ei ole tulleja joten ALV on ainoa minkä maksat ja senkin vain kerran eli kun saksasta tilaat niin kunhan kuitissa lukee että ALV:a on maksettua x-markkaa niin ei ole ongelmia muuten maksat sen täällä.
Kun tuote hankitaan jostain EU:n ulkopuolisesta maasta Suomeen, niin silloin kyseisestä tuotteesta täytyy maksaa arvonlisävero sekä mahdollinen tulli. Suomeen maksettavat maksut peritään tuotteen rajahinnan (tuotteen ostohinta+rahtikulut) mukaan. Jos tullin perimät maksut (tulli+ALV) ovat alle 50 markkaa niitä ei peritä, koska näin pienien summien laskuttamisesta aiheutuu suhteettoman suuret kulut.
Tullin lyhyt oppimäärä maksujen perinnästä koskien cd:itä ja tietokonetarvikkeita:
tullivero-% = 4,1
alv-% = 22
hinta = hankintahinta + rahtikulut
hinta Suomessa = hinta x 1,041 x 1,22
Jos oletetaan, että hinta on vaikka 300 mk, niin hinnaksi Suomessa saadaan näin 381 mk. Kun näiden erotus on 81 mk joka on yli 50 mk, niin vero ja tullit pitäisi periä. Jos tilaat esimerkiksi USA:sta tavaraa, niin hinta ylipäätään arvioidessa voit käyttää valutan kertoimena esimerkiksi 1 dollari = 7.5 markkaa (sisältää tällöin tyypilliset tulli 4% alv 22% rahti xx%) (laskettu dollarin kurssilla 1 dollari = 5.5 markkaa).
Jos tuotteessa on 22% arvonlisäveroa ja tulli on 4.1%, niin tässä tapauksessa tulevan tilauksen arvon ja rahtimaksun yhteismäärän jäädessä summaan 184,90 mk, tulisi verollinen kokonaishinta Suomessa 234,82 mk. Tässä verojen ja tullin osuudeksi jäisi 49,92 mk, joka on alle perittävän pienimmän maksun 50 mk. Eli alle 184 mk normaalituotteissa (rahti+tuote) ei tule siis tullia maksettavaksi.
Päässälaskua varten voi karkeasti laskea, että tullin perimien maksujen osuus on noin neljännes tilauksen (tavarat+rahti) hinnasta.
Yleinen käytäntö noissa tullausasioissa on, ettei alle 200-300mk:n tilauksiin yleensä puututa ollenkaan, koska tuo tullimaksu jää niissä usein alle tuon 50 markan. Kannattaa varmistaa nuo tarkat hinnat ja toimituskulut tuolta liikkeestä ennen tilausta, että ei tule yllätyksiä.
Jos tuotteesi kuuluu 22% arvonlisäveron piiriin ja päälle tulee vielä muita tulleja, niin elektroniikkaan saattaa tulla jopa noin 35% tullimaksuja sisällön ja postikulujen summasta. Jos meinaat tullata ulkomailta tavaraa, niin varminta on, että soitat tullipostiin ja kysyt heiltä millaisia tullimaksuja tuotteisiin tulee (ennen soittoa ota selvää kokonaissummasta lähetyskulujen kanssa).
Se on ihan sama lähettääkö liike paketin "lahjapakettina", koska ne ovat silti velvoitettuja laittamaan tuotteiden arvon paketin päälle ja Suomi perii lahjoista samalla tavalla verot kuin normaaleista tilauksista. Jos tuotteiden arvoa ei paketissa näy, niin se avataan tullissa silmiesi alla. Jos sinulla ei ole esittää kuittia tavaroiden todellisesta arvosta niin voit joutua vaikeuksiin.
Lisätietoja tulliasioista voit katsoa osoitteesta http://www.tulli.fi/ tai soittaa tullin neuvontaan (puh: 09 6143 150).
DVD-levyissä on aluekoodit, joten USA:sta tilattu DVD-levy ei toimi eurooppalaisessa soittimessa (ellei siihen ole tehty muutoksia, jotka poistavat tuon aluekoodisuojauksen).
DVD-levyistä menee ensin tullia 3.8%, minkä päälle tulee vielä arvonlisävero (22% sekä sisällöstä että rahdista). Tullia ja arvonlisäveroa ei peritä, jos niiden yhteissumma on alle 50 mk (rajoittaa paketin arvon noin 200 mk:aan rahteineen jos haluat sen ilman lisämaksuja).
Lisätietoja tulliasioista voit katsoa osoitteesta http://www.tulli.fi/ tai soittaa tullin neuvontaan (puh: 09 6143 150).
Tässä alla pieni lista Saksalaisista hifiliikkeitä joista voi koettaa tilata tavaraa:
Kauppaa voi tehdä sekä yleensä VISA:lla, että C.O.D, eli postiennakko tai rahtiennakko. Kannattaa jokaisen liikkeen kohdalla katoa mitä maksutapoja heillä voi käyttää. Suurilla lähetyksillä käytetään rahtilaskutuksessa kuutiorahtia joka on kallista.
Jos Saksan kieli ei ole kamalan hyvin halussa, niin kannattaa hyödyntää verkossa osoitteesta http://babelfish.altavista.digital.com/ löytyvää Balbelfish ilmaista automaattista tekstin ja webbisivujen käännöspalvelua.
Valuuttakursseissa auttaa osoitteesta http://www.oanda.com/converter/classic löytyvä valuuttakurssikonvertteria.
Ulkomailta laitetta hankittaessa kannattaa ensiksi varmistaa että laite syö täkäläistä verkkojännitettä (230V) ilman ongelmia. Euroopan alueella tämän kanssa ei tule ongelmia, mutta joissain maissa käytetyt erilaiset verkkojohdon pistokkeet saattavat tuottaa ongelmia ellet ole valmis vaihtamaan niitä. USA:ssa on käytössä 110V 60 Hz verkkojännite, joten sikäläisiä laitteita et välttämättä saa toimimaan suoraan 230V 50Hz verkkojännitteellä (monet laitteet saa toimimaan muuntajan kautta, mutta ei kaikkia). Ennen minkään sähköllä käyvän laitteen tilaamista Amerikoista on syytä selvittää, sopivatko laitteet varmasti täkäläiselle verkkotaajuudelle ja -jännitteelle. Pelkkä jännitteen valitsin 125V/230V ei välttämättä riitä. 60 hertsille tarkoitettu muuntaja käy 50 hertsin verkossa kuumempana ja pitää kovempaa hurinaa, vaikka jännite olisi asetettu valintakytkimellä sopivaksi.
Seuraavaksi kannatta ottaa huomioon että varsinkin televisiolähetyksien tekniikoissa on eroja eri maiden välillä. Euroopassa käytetään sekä PAL että SECAM järjestelmiä. Television äänijärjestelmistäkin on useita erilaisia variaatioita eri maissa. Saksasta esimerkiksi videolaitteita tilattaessa kannattaa tarkistaa niiden stereovastaanottimen laji, koska Saksassa kun ei ole NICAM:ia käytössä (käyttävät analogista A2 nimistä stereoäänijärjestelmää).
Suoraan verkkojännitteellä toimivalla sähkömoottorilla varustettujen laitteiden kanssa ongelmaksi tulee helposti, että sähkömoottori pyörii väärää nopeutta. Onneksi nykyaikaisissa hifilaitteissa käytetään pääasiassa matalajännitteisellä tasajännitteellä toimiva moottoreita, joten verkkojännitteen taajuus ei vaikuta niiden toimintaan. Jos laitteessa on kello, niin kannattaa varmistaa, että se ei ota taajuusreferenssiään sähköverkosta, koska se toimisi tällöin väärällä nopeudella.
Käytettäessä 60 Hz laitetta 50 Hz jännitteellä kannattaa varautua mahdollisiin hurinaongelmiin, jotka voivat johtua laitteen verkkomuuntajasta tai suodatuskondensaattorien riittämättömyydestä 50 Hz taajuudelle. Jos muuntaja on hyvin tarkkaan optimoitu 60 Hz toiminnalla, niin on mahdollista että 50 Hz jännitteellä muuntajan sydän alkaa osittain saturoitumaan, mikä aiheuttaa muuntajaan voimakasta hurinaa, muuntajan voimakasta lämpenemistä ja ulkoisia magneettihäiriöitä.
Mikäli hankkimasi laite käyttää ulkoista muuntajaa (tai siihen on mahdollisuus), niin paras ratkaisu on hankkia laitteen vaatimaa käyttöjännitettä tuottava 230V 50Hz verkkojännitteellä toimiva muuntaja ja käyttää laitetta sillä. Näin vältyt 230V->110V muuntajan hankkimiselta ja mahdollisilta laitteen oman muuntajan ongelmilta toimia 50 Hz jännitteellä kunnolla.
Kannattaa kiinnittää huomiota, että 220V->110V jännitemuuntimia on kanta eri tyyppiä jotka on tehty eri käyttötarkoituksiin. Oikeat muuntajat sekä isompitehoisille peruslaitteille (leivänpaahdin ja hiustenkuivaaja) tehdyt elektroniset muuntimet.
Nuo muuntajat todellakin muuntavat 220V->110V, joten niillä saa melkein laitteen kun laitteen toimimaan täkäläisellä sähköllä kunhan ostaa riittävän tehokkaan muuntajan. Yleisimmin ulkomailta saatavat edulliset 220V->110V muuntajat ovat teholuokassa 50W. Noiden muuntajien kanssa kannattaa huomioida pari seikkaa, jotka saattavat hiukan haitata käyttöä Suomessa:
Elektroniset jännitemuuntajat ovat pienikokoisia ja kevyitä ja väittävät kestävän jopa yli 1000W tehoja. Nämä muuntimet on tehty ainoastaan lämmityskuormia ja yksinkertaisia yleismoottoreita varten. Elektronisten jännitemuuntajien toimintaperiaate on yleensä joko tasasuuntain joka päästää vaan toisen puolen 220V jännitteen vaiheesta läpi tai paremmin tehdyt toimivat samalla periaatteella kuin valohimmentimet, eli päästävät vain osa sähkön vaiheesta läpi. Näin saadaan laitteelle näkyvä keskimääräinen jännite puolitettua, joten yksinkertaiset lämmittimet toimivat ihan hyvin. Koska ulostulojännite ei ole enää ollenkaan sinimuotoista ja sen huiput saattavat olla edelleen samalla tasolla kuin 220V seinäjännitteessä, niin tällaisen elektronisen muuntimen perään ei pidä laittaa mitään muuntajia tai muuta herkkää elektroniikkaa sisältäviä laitteita, koska ne yleensä hajoavat tästä. Eli tällaisen elektronisen muuntimen perään ei kannata yrittää kytkeä mitään audio, video tai tietokonelaitteita, koska menevät melko varmasti tässä kokeilussa rikki
Periaatteessa radio toimii täälläkin. Digitaaliviritteisten radioiden kanssa ongelmaksi voi tulla, että FM-radion kanavarasteri USA:ssa on 200 kHz, kun se on Suomessa 100 kHz. USA:ssa ei ole käytössä parillisia desimaaleja FM:llä, joten radio ei mahdollisesti osaa virittyä niille taajuuksille. Eli esim. 100.1 MHz ja 100.3 MHz löytyy, mutta 100.2 MHz ei. Useimmat jenkkiradiot hyppivät yli nuo parilliset desimaalit, koska niillä ei ole radioasemia.
Joissakin radioissa voi dipin tms. kääntämällä tai jollain erityisellä näppäinyhdistelmällä saada rradion kanavavirityksen tarkkuudeksi 100 kHz, joten nuo parillisetkin desimaalit tulevat mukaan. Tämä säätö on radiokohtainen viritys eikä ole saatavissa läheskään kaikissa laitteissa. Analogiselle virityksellä (pyöritettävä nuppi) varustetuissa radioissa ei ole tätä parillisten taajuuksien ongelmaa, koska ne voidaan vapaasti virittää mille tahansa taajuudelle viritysalueellaan.
Taajuusjaon lisäksi USA:ssa käytetään hiukan erilaista esikorostusta FM-radioissa kuin täällä. Jos kuuntelet jenkkiradiolla täkäläistä radiolähetystä, niin taajuusvasteesta ei tule ihan vaakasuoraa (ei yleensä häiritse).
Lisäksi huollon suhteen olet maahantuojan armoilla. CD-radiot ovat edullisia Euroopassa, mm. Suomessa, joten ainakin niiden tuonnin kannattavuus on usein kyseenalaista.
Takuiden toimivuus riippuu miten kyseinen laitemerkki on asiat järjestänyt. Kuluttajasuojan perusteiden mukaan myyjäliike vastaa ensisijaisesti takuusta asiakkaalle ja maahantuoja myyjälle. Suomessa olevasta liikkeestä ostetulle tavaralle saat takuun Suomessa olevan liikkeen kautta ja Saksassa taas sikäläisen liikkeen kautta. Takuukorjausta varten voit siis joutua lähettämään laitteen Saksaan, ellet se sitten sovittua jotain keinoa, jolla takuukorjaus hoidetaan Suomessa täkäläisen maahantuojan kautta. Suomalaisen maahantuojan pitäisi korjata laite kunhan se on ollut alunperin tarkoitettu EU-alueelle ja takuun maksaja on selvillä.
Osalla laitemerkeistä on maailmanlaajuinen takuu, jolloin takuun alaisen laitteen korjauksen pitäisi onnistua ongelmitta laitteen paikallisen maahantuojan kautta (saattaa vaatia paperisotaa ja että myyjäliike on laitteen myynnin yhteydessä täyttänyt kansainvälisen takuun paperit). Kannattaa varautua, että paikallinen maahantuoja ei ole kamalan innostunut ulkomaisen laitteen takuuasioiden hoitamisesta, vaikka se homma sille laitteen kansainvälisten takuuehtojen mukaan kuuluisikin.
Osalla laitteista ei ole kansainvälistä takuupalvelua, joten jos laite vikaantuu, niin se pitää lähettää ostomaan edustajalle jos mielii saada takuukorjausta. Läheskään kaikilla merkeillä ei ole edes edustajaa Suomessa.
Olkaa siis varovaisia kun ostelette Hifiä ulkomailta, kannattaa selvittää takuuasiat ennen laitteen ostamista ulkomailta ainakin vähänkin arvokkaampien laitteiden kanssa.
Englannista ostetut televisiot ja videonauhurit eiv�t oletusarvoisesti toimi Suomessa t�ysin kunnolla, koska taivaalla liikkuva kuvasignaali on hieman eri lailla toteutettu. Suurimmat erot ovat k�ytetyiss� kanavapaikoissa ja miten videosignaalin ��ni on l�hetetty.
Vastaanoton j�lkeen videoj�rjestelm�t ovat yhteensopivat, joten Englannista ostetut videokasetit ovat toiminnaltaan tarkalleen samoja kuin Suomessakin ja yhteensopivia Suomessa myyt�vien videonauhureiden kanssa.
Saksasta ostetut televisiot ja videonauhurit toimivat toimivat Suomessa normaalin kuvan ja mono��nen osalta. Taivaalla liikkuva stereo��ni on Saksassa toteutettu A2-nimisell� j�rjestelm�ll� ja Suomessa NICAM-nimisell� j�rjestelm�ll�, joten Saksasta ostettu stereovideo/stereoTV eiv�t toista Suomessa stereo��nt�, ellet osta Saksasta sellaista mallia, jossa on mukana NICAM-tuki (joissain laitteissa on, monissa vain Saksan markkinoille tehdyiss� laitteissa ei ole kuin A2-stereo��nituki.
Vastaanoton j�lkeen videoj�rjestelm�t ovat yhteensopivat, joten Saksasta ostetut videokasetit ovat toiminnaltaan tarkalleen samoja kuin Suomessakin ja yhteensopivia Suomessa myyt�vien videonauhureiden kanssa.
USA:sta ostetut televisiot ja videonauhurit eiv�t toimi Suomessa t�k�l�isten televisiol�hetysten kanssa. USA:ssa k�ytetty NTSC-televisioj�rjestelm� ei ole yhteensopiva Suomessa k�yt�ss� olevan PAL-j�rjestelm�n kanssa. Lis�ksi USA:ssa laitteet on tehty toimimaan 110V j�nnitteell�, joten niit� ei voi liitt�� t�k�l�iseen s�hk�verkkoon ilman j�nnitett� sovittavaa muuntajaa.
USA:n videokasetit eiv�t ole yhteensopivia Suomessa myyt�vien PAL-standardin mukaisten videoiden kanssa. Jos laitat Suomessa olevaan videoon sis��n USA:sta ostetun kasetin, et saa televisiolle mit��n j�rkev�� kuvaa, ellet satu omistamaan ns. moninormivideota, jota tukee my�s NTSC-kuvaa.
Palautetta tästä sivusta voi lähettää palautekaavakkeella.