Seuraavassa vinkit kuinka v�lt�t seitsem�n tavallisinta ja vahingollisinta virhett� kirjoittaessasi nyyseihin:
T�m�n artikkelin loppuosa tarkempaa analyysi� ja yksityiskohtaisempia ohjeita newssikirjoiteluun.
Reaaliel�m�ss� kun kaksi ihmist� kohtaavat, he tekev�t havaintoja vastapuolesta hyvinkin monella tasolla. Pukeutuminen, ik�, murre, katsekontakti, ��nenpainot, ilmeet ym. N�m� kaikki ovat hyvinkin tiedostamattomia asioita, mutta silti todella t�rkeit� jokaip�iv�isess� kommunikaatiossa.
Newssien keskusteluryhmiss� asiat ovat toisin. Newsseiss� kuka tahansa (periaatteessa) voi kirjoittaa mit� tahansa, eik� edell� mainittuja ulkoisia kommunikaatiov�lineit� ole k�ytett�viss�. Ehk�p� t�m�n takia v��rinymm�rrysten m��r� moninkertaistuu internet-keskustelussa normaaliin kasvokkain k�ytyyn keskusteluun verrattuna.
Artikkelin otsikko ei kerro oikeastaan mit��n, eik� my�sk��n kirjoittajan nimi (ellei kirjoittaja ole ennest��n jotenkin tuttu, esimerkiksi ryhm�n asiallinen vakiokirjoittaja). Omalla nimell� esiintyvien kirjoittajien artikkelit otetaan tyypillisesti vakavammin kuin ep�m��r�isell� nimimerkill� l�hetetyt. Kun kirjoittaja uskaltaa laittaa nimens� ja s�hk�postiosoitteensa artikkeliin mukaan, voi siit� p��tell� ett� kirjoittaja uskaltaa olla nimell��n sanojensa takana. Nimimerkill� kirjoitettuihin teksteihin suhtaudutaan paljon enemm�n varauksella ja ne saavat keskim��rin huonomman kohtelun keskustelussa kuin omalla nimell� l�hetetyt.
Newssikeskustelua seuratessa pit�� siis olla koko ajan tarkkana, mitk� tartikkelit voi ottaa vakavasti ja mit� ei pid� ottaa vakavasti. Newssiryhmiss� esitettyihin mielipiteisiin ja vinkkeihin kannattaa suhtautua aina varauksella. Laitteita haukutaan ja kehutaan usein n�kem�tt� ja kuulematta. Samoin vinkkej� annetaan monesti asiaa paremmin tuntematta. Kielenk�ytt� on er�s niist� harvoista "vinkeist�", jotka kertovat artikkelin kirjoittajasta jotain. Tyypillisesti hyvin kirjoitetuissa artikkeleissa on enemm�n asiaa ja asinatuntemusta kuin huonosti kirjoitetuissa, mutta hyv� kirjoitusasu ei viel� takaa ollenkaan asian oikeellisuutta.
Internetin keskusteluryhmiin kirjoittaminen on eritt�in hienovarainen taito, jonka osaavat ainoastaan asiaa harjoitelleet. T�t� taitoa voi kehitt�� lukemalla hyvi� newssiartikkeja, hy�dynt�m�ll� t�ss� artikkelissa olevia vinkkej� ja kirjoittamalla.
Koska keskusteluryhmiin on yht� helppo tai viel�kin helpompi kirjoittaa kuin vessan sein��n tulee kaikkien siet�� my�s ala-arvoisia kirjoituksia. Ehk�p� juuri niiden "jyvien l�yt�minen akanoiden seasta" on yksi newssien vieh�tyst�. Newssit ovat parhaimmillaan, kun keskustellaan jostain yhteisest�, spesifist� kiinnostuksen kohteesta, eik� jankata turhia juupaseip�s-v�ittely�.
Sfnet on Suomen paikallinen uutisryhm�hierarkia. Sfnet-alkuiset uutisryhm�t ovat siis l�hinn� Suomen sis�isess� k�yt�ss�, mutta ne levi�v�t kyll� ulkomaillekin. Lis�tietoa Sfnet-uutisryhm�hierarkiasta l�ytyy osoitteesta http://www.cs.tut.fi/sfnet/.
Newsien luonteesta johtuen ei kirjoitettu artikkeli ole kaikkialla sill� hetkell� kun se on kirjoitettu. Suomenkin sis�ll� voi viive artikkelin kulkeutumisessa olla pahimmassa tapauksessa p�ivi�. T�st� syyst� newssiryhmien kysymyksiin tulee usein monia vastauksia, koska niiden kirjoittajat eiv�t tied� viestiin jo vastatun, kun vastaus ei ole viel� heille asti ehtinyt.
�l� aloita newsseihin kirjoittamista ennen kuin olet seurannut systeemin toimintaa tarpeeksi pitk��n ja todella ym�rr�t mist� kyseisess� ryhm�ss� keskustellaan. Sfnetin uutisryhmien kuvaukset sis�lt�v� lista l�ytyy osoitteesta http://www.cs.tut.fi/sfnet/ ja siihen kannattaa tutustua. Sfnetin uutisryhmiss� kannattaa keskustelua seurata ainakin muutaman viikon ajan, jotta saat k�sityksen, mist� ryhm�ss� keskustellaan ja miten. Seuraavassa listassa on muutamien t�m�n FAQ:n aiheepiiri� k�sittelevi� uutisryhmi�:
Ennen kuin kirjoitat jotain, kannattaa lukea mit� ryhm�ss� on aikaisemmin aiheesta puhuttu. Aikaisemmin k�sitellyt aiheet l�ytyv�t sfnet.harrastus.audiovideo usein kysytyt kysymykset (FAQ) ja sfnet.harrastus.elektroniikkaa usein kysytyt kysymykset -listoista. Jatkuva samojen asioiden kysyminen ei synnyt� hedelm�llist� keskustelua.
Ryhm�jakoa ja muita yhteisi� s��nt�j� rikkovia ihmisi� kohtaan juurikaan heru sympatiaa. Sfnet k�visi kovin hy�dytt�m�ksi ellei ryhm�jakoa noudatettaisi. Newssit ovat hyv� v�line tiet�m�tt�myyden poistamiseen, mutta "Min� olen oikeassa ja kaikki muut v��r�ss�" -jankkaamiseen asiakeskusteluryhm�t sen sijaan sopivat huonosti.
Todenn�k�isesti et kirjoita newsseihin vain sormiesi l�mmittelemiseksi vaan haluat v�litt�� jonkin viestin muille ihmisille. T�ss� vinkkej� kuinka saat viestisi menem��n paremmin perille:
L�het� artikkelisi puhataassa ASCII-muodossa (Plain Text). K�yt� mieluiten 8-bittist� ISO Latin-1 -merkist�� (ISO 8859-1). Aikaisemmin k�ytettiin 7-bittisi� skandinaavisia merkkej� (hakasulkeet {}[] jne.), mutta t�m� merkist� on katoamassa k�yt�st�, mutta voit k�ytt�� sit� edelleen jos uutistenlukijasi ei jostain syyst� tue ISO Latin-1 -merkist��. �l� k�yt� miss��n nimess� muita merkist�j�.
�l� l�het� artikkelejasi miss��n tapauksessa pelk�ss� HTML-muodossa, tiedostoliitteen� tai BASE64-koodattuna, koska ne ovat lukukelvottomia suurelle osaa lukijakuntaa. Jos l�het�t artikkelisi pelk�ss� HTML-muodossa tai tiedostoliitteen�, saat vaan paljon negatiivista palautetta ja artikkelisi asiasis�lt� j�� unohduksiin. Jos et pysty ilmaisemaan itse�si ilman HTML:n tai tekstink�sittelyohjelmasi tarjoamia lis�ominaisuuksia, niin opettele tai valitse joku muu keskustelufoorumi kuin sfnet.harrastus.* -uutisryhm�t. Jos luet newsseja webbiselaimella, niin tarkista ennen artikkelin l�hetyst�, ett� l�hetysmuodoksi on asetettu ASCII-teksti eik� HTML (joka saattaa olla v��r�n� oletusarvona newssienlukuohjelmassasi).
K�yt� lyhyit� lauseita ja kappaleita. Hyv� kappaleen pituus on viidest� kymmeneen rivi�, lyhyempi�kin saa olla. Erota kappaleet ylim��r�isell� rivinvaihdolla toisistaan.
Kirjoita vasen reuna suorana ja ilman sisennyst�, oikea vapaana.
�l� kirjoita liian pitki� rivej�. Sopiva rivinpituus on jossain 65:n ja 71:n v�lill�. Varmista ett� rivit p��ttyv�t rivinvaihtoon. �l� miss��n nimess� kirjoita yli 80 merkin mittaisia rivej�.
Korostuskeinoja on k�ytett�viss� aika v�h�n, koska k�yt�ss� on vaan ASCII-merkist�. Jos halua k�ytt�� jotain tehostetta, niin _Alleviivaus_ on n�ist� suositeltavin. �l� HUUDA. HUUTAMISTA on eritt�in paha lukea ja sit� ei kannata k�ytt�� paria sanaa pitemp��n.
Artikkeliin vastatessasi voit lainata edellisen artikkelin teksti� omassa artikkelissasi. Lainattu teksti erottuu kirjoittamastasi siit� ett� rivin alussa on >-merkki tai se on sisennetty yhden tabulaattorin verran (riippuu k�ytt�m�st�ni newssienlukuohjelmasta ja sen asetuksista).
Lainaa vanhaa artikkelia aina mahdollisimman v�h�n. Yleens� kohtuullinen lainaus on edellisen kirjoittajan nimi ja muutama ydinrivi jotka paljastavat mist� on kyse. On hyv�n tavan mukaista ilmaista lainauksen alussa kuka on tuon lainatun osan kirjoittanut (yleens� newssienlukuohjelmat lis��v�t tuollaisen rivin automaattisesti). Tekij�noikeuslaki sanoo, ett� sitaateissa on tekij� ja l�hde mainittava "sill� tavoin kuin hyv� tapa vaatii".
Teknisesti tekij� ja l�hde tulevat identifioiduiksi References-kent�ll�, ja t�m� koskee my�s sitaatin sitaatteja. Hyv��n tapaan voidaan kuitenkin katsoa tavanomainen johdantolause, sentapainen jollaisen nyysiohjelmat yleens� automaattisesti lis��v�t alkuun. T�m� ei kuitenkaan ole niink��n tekij�noikeudellinen seikka kuin k�yt�nn|n kysymys: se auttaa lukijaa nopeasti hahmottamaan tilanteen sen sijaan, ett� h�n joutuisi seuraamaan erilaisia viittauksia. Sitaattien sis�ll� olevien sitaattien osalta t�m�n merkitys riippuu siit�, miten olennaista on, kuka oli kahdesti siteeratun tekstin kirjoittanut. Jos tekstin� on vain pari sanaa, jotka palauttavat mieleen, mist� oikein puhutaan, tai tuovat esiin, mit� sitaatissa kommentoidaa, kirjoittajan eksplisiittinen mainitseminen tuskin on tarpeen.
Sfnet.harrastus.* -uutiryhmiss� k�ytet��n kielen� p��s��nt�isesti Suomea. K�yt� yleiskielt�. V�lt� slangin tai murteiden k�ytt�. �l� k�yt� muita kieli� kuin Suomea ilman hyv�� syyt�. Jos lainaat artikkelissasi jotain englanninkielist� dokumenttia artikkelissasi, on hyv� selitt� suomeksi ainakin lainauksen p��kohdat.
V�lt� ammattisanastoa yleisess� keskustelussa. Jos keskustelu edellytt�� erikoistermej�, k�yt� niit�. Muista ett� usein ryhm�� lukee my�s joukko alaa tuntemattomia mutta kiinnostuneita ihmisi�, jotka arvostaisivat termien selityst�.
�l� l�het� bin��ritiedostoja tai tiedostoliitteit� artikkelisi mukana. Ne ovat typer�� resurssien tuhlaamista, koska yksi tiedostoliite vie tarpeettoman tilaa ja tiedonsiirtokapasiteettia. Yksi tiedostoliite on tyypillisesti kymmenien tai satojen tekstiartikkelien kokoinenen. Binaariliitteen� l�hetetyt tiedosto (.bmp-kuva, Word-dokumentti jne.) on melkein aina tietosis�lt��n n�hden tolkuttoman kookas ja lis�ksi se vie newssiartikkelissa enemm�n tilaa kuin mill��n WWW- tai FTP-palvelimella johtuen newsseissa k�ytetyst� binaritetojen koodauksesta ascii-merkeiksi (metamail tai uuencode). Kun l�het�t tiedoston newssihin, niin se tulee kopioiduiksi ja talletettuiksi kymmenille ellei sadoille eri kovalevyille ymp�ri verkkoa. N�in tiedostoliitteesi siis kuluttaa tolkuttomasti tilaa ja tietoliikennekaistaa.
Jo nykyisell�kin newssien tietoliikennem��r�ll� monella palveluntarjoajalla kuluu merkitt�v�sti tietoliikennekaistasta newssipalvelimen artikkelien p�ivitykseen ja artikkeleja ei voida s�ilytt�� kovin pitk��n k�ytett�viss� olevalla levykapasiteetilla. �l� siis tahallaan huononna t�t� tilannetta.
Saat tiedostoliitteiden l�hett�misest� vastineeksi vaan valitusta niilt� vastaanottajilta, jotka tiedoston n�kev�t. L�hesk��n kaikki vastaanottajat eiv�t tiedostoasi koskaan n�e, koska osa newssipalvelimista poistaa bin��rit ei-bin��ri ryhmist�, jolloin alueelle sopimaton artikkelisi h�vi�� suoraa p��t� bittitaivaaseen.
Jos haluat viitata johonkin tiedostoon, niin laita tiedosto saataville joltain WWW tai FTP-palvelimelta ja kerro tiedoston osoite artikkelissasi. N�in tiedostosta kiinnostuneet ihmiset voivat hakea sen eik� tietoliikenneresursseja ja newssipalvelimien levytilaa tuhlata. Tiedoston laittaminen saataville WWW:n kautta ei ole edes kallista, koska usea yritys tarjoaa ilmaista mainosrahoitteista WWW-tilaa palvelimellaan. Jos olet sit� mielt�, ett� tiedosto ei voi laittaa webbiin saataville (tekij�noikeudet tai muu syy), niin ei sit� sovi newsseihinkana l�hett��, koska kummatkin ovat yht� julkista materiaalin julkaisemista.
Tiedostoliitteiden ongelma on resurssituhlauksen lis�ksi my�s se, ett� hyvin monella lukijalla ei ole ehk� juuri sit� l�hett�m��si tiedostomuotoa osaavaa lukuohjelmaa. Jos l�het�t aineistosi jonkun piirto-ohjelman tai tekstinksitteyohjelman omassa talletusmuodossaan, niin hyvin monella uutisryhm�n lukijalla ei satu juuri tuota ohjelmaa olemaan.
Pidet��n sfnet siistin� eik� l�hetet� binaarim�ss�� sinne.
Koska k�ytett�v� merkist� sis�lt�� ainoastaan ASCII-merkkej�, niin kovin tarkkaa grafiikkaa niill� ei voi esitt��. Yksinkertaista ASCII-merkeist� kostuvaa "grafiikka" kuitenkin voi k�ytt�� kun tarvitsee esitt�� erilaisia kaavioita. Jotta ASCII-kuvasi n�kyisiv�t oikein muidenkin ruuduilla kuin omallasi, niin noudata seuraavia ohjeita:
Signature eli allekirjoitus on se muutaman rivin mittainen p�tk� artikkelin lopussa, jossa on kirjoittajan nimi ja mahdollisesti muita oleellisia tietoja. Jos .signaturea k�ytt��, siin� kannattaa olla oma nimi ja organisaation nimi. Enemp�� ei tarvitse olla. Voit laittaa signatureen my�s muuta sopivaa (mietelause, kotisivun osoite jne.) kunhan pysyt kohtuudessa.
Signaturen rivien maksimipituudeksi on hyv� rajata 78 merkki�. Signaturen pituuden ei tulisi ylit�� nelj�� rivi�. muista ett� isot ASCII-kuvat ovat huvittavia vain kerran.
Signaturen lainaaminen followupeissa on turhaa.
Nyky��n useimmat l�nsimaat ovat sitoutuneet Bernin konventioon, jonka mukaan kirjoittajalla on automaattisesti oikeus ty�h�ns�, edellytt�en ett� se on riitt�v�n omaper�inen. Mit��n "Copyright"-merkint�j� ei tarvita.
Tekij�noikeuksien suojaaman ty�n, esimerkiksi lehtiartikkelin, postaaminen newsseihin on p��s��nt�isesti laitonta. Otteita saa kyll� julkaista.
Ja kun ryhdyt vastaamaan, lue alkuper�inen artikkeli ajatuksella, mielell��n muutaman kerran. Jos kirjoittaja tuntuu sanoneen jotain t�ysin tyhm��, olet saattanut hyvinkin vain ymm�rt�� v��rin.
Vastaa siihen, mit� kysyt��n. Jos kysyt��n jotain tietyntyyppist� ratkaisua tai tietyss� hintaluokassa, niin ei kannata tuputta vastauksessa jotain ihan muuta kun kysyt��n. Kysyj�n tarkoituksen on saada vastaus ongelmaansa, eik� tarjoata pohja satunnaiselle v�ittelylle aiheen vierest�.
�l� kirjoita hy�kk��vi� ja p��llek�yvi� vastauksia (flame). Flamet eiv�t kuulu rakentavaan keskusteluun. Flamella et saa valitattua alkuper�isen artikkelin kirjoittajaa vaan ainoastaan voit osoittaa omaa typerytt�si. Muista: tuleva ty�nantajasi saattaa lukea newssej�. Tai tuleva aviopuolisosi.
Oikean ryhm�n valinta on t�rke��. Kannattaa mietti� muutama minuutti mihin ryhm��n asia kuuluu. Mik�li olet sit� mielt� ett� keskustelua k�yd��n v��r�ss� ryhm�ss�, siirr� se parempaan keskusteluryhm��n.
Pysy ryhm�n aihepiiriss� ja �l� yrit� kyseenalaistaa sit�. Useimmat ihmiset eiv�t halua keskustella harrastuksensa oikeutuksesta.
Verkko on yhteinen hiekkalaatikko ja siell� pit�isi k�ytt�yty� sen mukaisesti. Paras tapa p��st� eroon h�irik�ist� on olla huomaamatta heit�. Jos huomaat jonkun vakioh�irik�n jonka juttuja, niin k�yt� kill-tiedostoa sinun ei tarvitse n�hd� niit�. Jos itse k�ytt�ydyt ep�kohteliaasti tai lainailet liikaa muiden tekstej� tai k�yt�t isoa signaturea, p��dyt hyvin �kki� useinpien lukijoitten kill-tiedostoihin.
Kun kirjoitat artikkelin newssihin, niin laita sille sellainen otsikko, joka kuvaa mit� artikkelisi sis�lt��. Monet ihmiset lukevat vain ne artikkelit, joissa on otskikon mukaan jotain mahdollisesti kiinnostavaa. Jos artikkelisi on otsikoitu huonosti, niin se saattaa j��d� monelta lukematta. Otsikot tyyliin "Apua!", "Kysymys!" ja "Ongelma." ovat huonoja otsikoita, koska eiv�t kerro mit��n mist� aihepiirist� artikkelissa on kysymys. Jos tarvitset apua tai neuvoa, niin laita otsikkoonkin tieto mist� on kysymys. Hyv� otsikon pituus on 2-7 sanaa ja alle 50 merkki�.
Jos vastaat johonkin keskuteluun kuuluvaan artikkeliin, jonka sis�lt� ei en�� vastaakaan alkuper�ist� otsikkoa (aika yleist� newsseissa etenkin pidemmiss� keskusteluissa), niin muuta oman vastauksesi otsikko vastaamaan keskustelun uutta sis�lt��. T�m� on kaikkien newssienlukijoiden etu, mutta valitettavan harva tekee n�in. Jos jostai syyst� haluat uudessa otsikossasi viel� viitata vanhaan otsikkoon, niin voit laittaa vanhan otsikon uuden otsikon per��n sulkuihin. K�ytt�m�ll� hyvi� otsikoita mielenkiintoisten artikkelien etsiminen newssien artikkelien paljoudesta on paljon helpompaa.
Peruste v�itt�m�si ja esit� referenssej�. Jos esit�t oman mielipiteesi, sano se selke�sti, jos kirjoitat jonkin toisen puhumaa, kerro kenen. V�lt� termej� "yleisess� tiedossa" ja "asiantuntijoiden mukaan". Useimmat lukijat ovat �lykk�it� ja ymm�rt�v�t ett� "yleisess� tiedossa" tarkoittaa samaa kuin "uskoakseni".
Jos et ole varma asiastasi, sano se. Jos yleens� edustat jotain tahoa, sano edustatko sit� my�s t�ss� asiassa vai et.
�l� kirjoita artikkeleita joissa sanot "En ole koskaan kuullut tuosta asiasta, mutta kuvittelen...". Jos keskustelun kuluessa aihe vaihtuu, muuta my�s otsikko. �l� l�het� artikkelia jos sinulla ei ole mit��n varsinaista sanomista. Jos vastauksesi johonkin kysymykseen on hyvin hatara, mutta arvelet siit� kuitenkin olevan kysyj�lle hy�ty�, niin l�het� se mielummin s�hk�postina.
Niit� sattuu. Mik�li huomaat oman virheesi, ja se ei ole oleellinen, �l� v�lit�. Jos se on oleellinen, peruuta artikkeli, ja l�het� korjattuna uudestaan. Jos se on jonkun muun virhe, �l� puutu asiaan.
Sarkasmi on vaativa tyylilaji. Mik�li et hallitse sit�, �l� k�yt� sit�. Huvittava tai sarkastinen muuttua kirjoitettuna veriseksi loukkaukseksi. V��rintulkitsemisen vahingon pystyt est�m��n k�ytt�m�ll� hymi�t� oikeassa paikassa. Perusmalleja ovat :-), :) ja ;-).
Usein on tarve saada ratkaisu johonkin tekniseen ongelmaan. T�ll�in on ongelma kuvattava riitt�v�n hyvin. Hyv�k��n kysymys ei tietenk��n takaa vastausta, mutta se parantaa mahdollisuutta saada vastaus.
�l� otaksu liikoja vaan kerro kaikki vastauksessa tarpeellinen tieto kysymyksess�si. Ole kohtelias kirjoittaessa kysymyksi�.
�l� kirjoita kysymykseen "l�hett�k�� postia, en seuraa ryhm��.", koska t�m� on varsin ep�kohteliasta. Jos on jokin erityinen tekninen syy, joka est�� ryhm�n seuraamisen, kannattaa ilmoittaa se.
"l�hett�k�� postia, postaan yhteenvedon" on eritt�in kohtelias tapa. Jos lupaat l�hett�� yhteenveon, niin se pit�� my�s muistaa l�hett��. Mielell��n siistittyn�, ilman ylim��r�isi� otsikkotietoja. Jos et saanut yht��n vastausta, niin ilmoita sitten ett� yhteenvetoa ei tule, koska en saanut asiaan vastauksiakaan.
Usein on kohteliasta my�s kertoa ett� ongelma on ratkaistu ja miten se on ratkaistu. Muuten ihmiset jatkavat vastaamista turhaan.
Hyvin harva ihminen osaa ulkoa kaikkien valmistajien laitteiden tyyppinumerot. Jos viittaat artikkelissasi kohonkin tiettyyn laitteeseen tuotenumerolla, niin huolehdi ett� artikkelist k�y esille mink� tyyppisest� laitteesta on yleens� kysymys. Jos kyseisell� laitteella on WWW-sivut, niin on hyv� mainita niiden osoite, joten laitetta aikaisemmin tuntemattomat voivat vilkaista millaisesta laitteesta on oikein kysymys. Jos laitteen tekniset tiedot ovat tarpeen kysymykseesi vastaamiseen, niin liit� niit� tarpeellisessa m��rin mukaan kysymykseen.
Jos mainitset artikkelissasi jonkun aiheeseen liittyv�n WWW-sivun nimen, niin kerro artikkelissasi my�s sen sivun toimiva osoite. Pelk�ll� sivun nimell� kovin harva pystyy l�yt�m��n mit� tarkoitat, mutta t�ydellisell� osoitteella kaikki webbiselaimen k�ytt�j�t saavat tuon osoitteen artikkelistasi. Ennen kuin l�het�t WWW-sivun osoitetta newsseihin tarkista, ett� se on artikkelissasi toimivassa muodossa. On hyvin mahdollista, ett� pari kuukautta vanha linkki ei en�� v�ltt�m�tt� ole toimiva tai olet tehnyt jonkun virheen sit� artikkeliisi kopioidessa. Parasta siis tarkastaa artikkelissasi olevat osoitteet WWW-selaimellasi ennen kun l�het�t artikkelin.
Jos ennest��n tied�t, ett� kysisille sivuille on hankala p��st�, ne ovat hyvin hitaat tai niiss� on muita rajoituksia (esimerkiksi vaativat rekister�inti�), niin mainitse t�m� tieto artikkelisi yhteydess�.
News-palvelua ei omista kukaan. Aikaisemmin, kun j�rjestelm� toimi pitk�lti korkeakoulujen varassa, kaupallista k�ytt�� paheksuttiin voimakkaasti. Yritykset jotka saavat uutisensa jonkin kaupallisen tarjoajan kautta voivat mainostaa News-j�rjestelm�ss�.
Ei-kaupallisissa ryhmiss� mainostamisesta ei hyv� seuraa. Monella ihmisell� on tapana boikotoida v��rill� alueilla mainostavaa yrityst�. Mainostaminen newsseissa on taitolaji ja t�ker�ll� mainolla saat helposti enemm�n haittaa kun hy�ty� aikaan. Jos toimit mainonnassa t�ker�sti alussa h�iriten uutisryhm�n keskustelua, niin melko varmasti viel� vuosienkin p��st� aina kun yrityksesi nimi mainitaan, joku muistaa l�hett�� muistutuksen kuinka t�ker�sti yritys on t�ll� toiminut ja suosittelee k�ytt�m��n jonkun muun yrityksen tuotteita ja/tai palveluita. Keskusteluryhm�t ovat keskustelua varten, eiv�t mainostatamista varten.
Yleisesti asiallisena pidetty� mainontaa:
Korkeakoulujen News- ja s�hk�postiliikenne kulkevat FUNET-verkon kautta, jonka kaupallinen k�ytt� on kielletty (tosin on olemassa poikkeuksia). Jos k�yt�t jonkun muun palveluntarjoajan verkkopalvelua, niin tarkasta tietoliikennes��nn�ist� mit� kaupallisesta k�yt�st� sanotaan. On yksi asia taivuttaa s��nt�j� tiedottaakseen hyv�st� tarjouksesta alan harrastajille, on toinen asia harjoittaa piilomainontaa omaksi eduksi.
Internetiss� tiedottamisessa kannattaa muistaa, ett� hyv�n menett�� helposti. Internetiss� varsinkin ilke�t huhut levi�v�t nopeasti. Verkkoa tuntematon tiedottaja tekee helposti virheit�, jotka pilaavat maineen. Kaikkein pahinta on, mik�li tiedottaminen tulkitaan spammaukseksi, eli saman viestin liialliseksi toistamiseksi julkisilla foorumeilla tai saman viestin l�hett�mist� suurelle m��r�lle ihmisi�, jotka eiv�t ole sit� tilanneet. Se sek� �rsytt�� lukijoita tavattomasti, ett� tuhlaa verkon resursseja. Spammaus voi jopa olla peruste Internet-yhteyden sulkemiseen. Spammaus antaa v�litt�m�sti huonon maineen ja uskomattoman m��r�n negatiivista kritiikki�.
Seuraavassa muutamia vinkkej� tiedotuksen tekemiseen:
Lukijoiden m��r� on kymmen- tai satakertainen verrattuna kirjoittajiin. Kun vastaat jonkun kysymykseen kymmenet tai sadat ihmiset joista et ole koskaan kuullutkaan lukevat sen.
Kannattaa aina ennen l�hett�mist� mietti� tarkkaan, mihin uutisryhm��n artikkelinsa l�hett��. Artikkelia ei kannata l�hett�� turhaan moneen uutisryhm��n, mutta kun se on perusteltua, niin voit hyvin l�hett�� artikkelisi pariin asiaa koskevaan uutisryhm��n. Samaa artikkelia ei kannata l�hett�� yksitt�in jokaisen uutisryhm��n, koska silloin useita ryhmi� lukevat ihmiset joutuvat lukemaan artikkelisi useita kertoja. Parempi tapa on ns. crosspostaus, jossa sama artikkeli l�hetet��n vain kerran, mutta siihen merkataan sen kuuluvan useaan uutisryhm��n. Crosspostaus onnistuu suurimmassa osassa uutisryhmien lukuohjelmia antamalla yhden uutiryhm�n nimen tilalle useita pilkulla erotettuja uutisryhmien nimi�. N�in l�htee vain yksi artikkeli, joka n�kyy useammassa eri ryhm�ss� ja kun olet sen yhdest� ryhm�st� sen lukenut, niin lukuohjelmasi ei sit� toisessa ryhm�ss� en�� n�yt�.
Usein samat kysymykset toistuvat s��nn�llisin v�liajoin. Lue ryhm�n FAQ ennen kuin aloitat l�hett�m��n
FAQ on yksinkertaisesti lista usein kysytyist� kysymyksist� ja niiden vastauksista. sfnet.harrastus.audiovideo FAQ l�ytyy osoitteesta /faq/sfnet.harrastus.audiovideo/ ja sfnet.harrastus.elektroniikka FAQ l�ytyy osoitteesta /faq/sfnet.harrastus.elektroniikka/.
Vanhoja artikkeja l�ytyy arkistoituna Dejanews-palvelimelta osoitteesta http://www.deja.com/. Tietyn keskusteluryhm�n artikkeleja voit hakea antamalla hakusanoiksi kyseisen keskusteluryhm�n nimen (sfnet.harrastuaudiovideoeo tai sfnet.harrastus.elektroniikka) sek� varsinaisen hakusanan.
T�m� artikkeli perustuu p��sosin Timo Kiravuon kirjoittamaan News-etikettin, joka l�ytyy osoitteesta http://www.nixu.fi/~kiravuo/etiketti/. Tiedotttamisosaa on t�ydennetty Lars Wirzeniuksen Tehokas tiedottaminen Internetiss� tekstist� lainatuilla uutisryhmiin liittyvill� vinkeill� sek� joillain Jukka Korpelan Nyyssioppaan tiedoilla.
Takaisin t�m�n FAQ-listan p��hakemistoon