Takaisin hakemistoon
Puhelinlinjan johdoilla ei tavalliseen puhelimeen ole merkityst�. Kuitenkin keskuksissa johdot kytket��n aina oikeinp�in. Punainen piuha on A-johto ja vihre� B-johto.
Se on noin 75 VAC 25 Hz.
Puhelinkeskuksen puoleisesta p��st� sy�tet��n yleisimmin 48V j�nnite linjalle virranrajoituksen kanssa. Koska tilaajakaapeli voi olla pitk�kin, pienenee j�nnite puhelimen puoleisessa p��ss� huomattavasti pienenkin virrankulutuksen vuoksi, joten puhelimen rinnalta mitattuna j�nnite on paljon pienempi, tyypillisesti noin 6-10V luokka. T�ll�in puhelimen l�pi menev� virta on tyypillisesti alueella 20-100 mA. Tavallinen lankapuhelin kuitenkin toimii hyvin laajalla j�nnitealueella. Vanhoissa puhelinkeskuksissa k�ytettiin 60V sy�tt�j�nnitt�. Puhelinvaihteissa j�nnite voi olla 24V.
Yksinkertaisimmat menetelm�t saada puhelu nauhoitettua on laittaa mikrofoni puhelimen kuulotorven kaiuttimen l�helle (ei kovin k�tev�) tai k�ytt�� puhelinkeskustelun magsneettisesti poimivaa kelaa joka kiinnitet��n impukupilla puhelimeen (ei toimi kunnolla kaikkien puhelimien kanssa ja herkk� ulkoisille h�iri�ille). Kummatkin n�ist� menetelmist� tuottavat huonolaatuista signaalia ja ovat h�iri�herkki�.
Muita mahdollisuuksia puhelun nauhoittamiseen on t�t� varten myyt�v�t sovittimet, joita kannattaa kysy� paikallisen puhelinyhti�n liikkest�. Nauhoituadadapetreja on tyypillisesti kahta mallia: toinen menee puhelimen ja linjan v�liin ja toinen menee kuulotirveen menev�n johdon v�liin.
Aiheeseen liittyvi� kytkent�j� l�ytyy osoitteesta /circuits/teleinterface.html. Omia kytket�j� tehdess� kannattaa muistaa ett� yleiseen puhelinverkkoon saa kytke� vaan hyv�ksyttyj� p��telaitteita.
Voimassa olevat puhelinlaitteiden m��r�ykset (NET4) sanoo lepotilassa olevan puhelimien ominaisuuksista seuraavaa:
Eristysresistanssin a- ja b-johtimien v�lill� on oltava v�hint��n 1 Mohm 100V j�nnitteell� mitattuna. Huom. Jos p��telaite k�ytt�� silmukkavirtaa lepotilassa, ei eristysresistanssia mitata. Laitteen ottama virta saa olla enint��n 1 mA 48V j�nnitteell� ja 800 ohm sy�tt�vastuksen kanssa mitattuna. Lepotilassa olevan p��telaittteen impedanssin itseisarvon on oltava taajuusalueela 200-3400 Hz v�hint��n 10 kohm, kun p��telaitteen navoissa vaikuttavan j�nnitteen tehollisarvo on 0.5 V. Vaatimus koskee tasaj�nnitteen kumpaakin napaisuutta.
Puhetilassa puhelimen pit�� olla tasavirtavastukseltana pienempi kuin 440 ohmia virta-alueella 20-50 mA. Vaihtovirtaimpedanssin pit�� olle sellainen ett� heijastusvaimennus on suurempi kuin 10 dB 600 ohm referenssin suhteen.
Puhelinlinjaan suoraan yhteydess� olevaa puhelimen kuulokeosan kautinliit�nt�� ei saa miss��n nimess� yhdist�� suoraan mihink��n vahvistimeen tai muuhun vastaavaan laitteeseen. Kaikki ulkoiset laitteet jota puhelinlinjaan liit�t pit�� olla siit� galvaanisesti erotettuna. Suorassa kytkenn�ss� on monta vikaa:
Stereoyhdistelm�si on todenn�k�isesit maadoitettu jotain reitti� (yleens� anteennijohto), ja kun kytket puhelimen kaiuttimen (joka on yhteydess� puhelinlinjaan) tuonne stereoon kiinni niin oikosuljet puhelinlinjan oman asuntosi maahan (joka voi olla kaiken lis�ksi eri potentiaalissa kupuhelinkeskus). Jos taas stereosi ei olisi yhteydess� maahan mist��n, niin kytkem�ll� sen puhelinlinjaan voit saada vaarallisen j�nnitteen stereon kuoreen: soittoj�nnite on noin 90V vaihtoj�nnitett� ja se tuntuu kun sen saa sormille (ukkosylij�nniteist� nyt puhumattakaan).
Puhelinlinjan kanssa ei kannata leiki�. Ota selv�� ensin ennenkuin rupeat v�s��m��n mit��n. Ja sittenkin on kaikkein parasta k�ytt�� valmiina saatavia sovittimia, niin tiet�� laitteistonsa sitten t�ytt�v�n m��r�ykset. Hyv�ksym�tt�m�n telep��telaitteen kytkeminen yleiseen puhelinverkkoon on rangaistavaa.
Jos puhelinyhti�lt� tilataan puhelinliittym� tai muu yhteys, niin vanhastaan kytkent�maksuun on sis�ltynyt tarpeelliset johdotusty�t, joten normaalin puhelimenk�ytt�j�n ei yleen tarvitse koskea n�ihin. Itse asennettavien ADSL-yhteyksien kanssataloon jossa ei ole ennen ollut puhelinyhteytt� voi olla tarpeen tehd� kytkent� (tai tilata puhelinasentaja tekem��n sen jos ei tarkkaan tied� mit� on tekem�ss�).
Uudemman kansainv�lisen standardin mukaan taloon tuleva kaapeli kytket��n niin ett� sininen/sininen-valkoinen pari tulee ensin k�ytt��n (joissain kaapeleissa t�m� pari on merkitty sininen & valkoinen v�reill�). Toinen pari on oranssi ja kolmas vihre� (jos on nelj�s pari se on ruskea).
Telealan m��r�ykset laatii ja niit�� valvoo Telehallintokeskus. Tlehallintokeskuksella on WWW-sivut osoitteessa http://www.thk.fi/. WWW-sovuilta l�ytyy paljon tietoa ja voimassa olevat m��r�ykset.
Telehallntokeskuksen m��r�ys THK 25 B /97 M "M��r�ys puhlinsis�johtoverkoista". Kyseinen m��r�ys on saatavissa verkosta osoitteesta http://www.thk.fi/ tai Telehallintokeskuksen asiakaspalvelusta.
Jo k�yt�st� k�yt�nn�ss� poistuneet puhelinkortit kuten Telen Nonstop perustuvat Ranskassa kehitettyyn puhelinkortij�rjestelm��n. Puhelinkortissa on 256 bitti�muistia, mihin on tallettu kortin tiedot sek� siell� oleva raham��r� (1 bitti markkaa kohden). Puhelinautomaatti sitten lukee kortilla olevat tiedot ja k��ntelee kortilla olevia markkoja vastaavia bittej� toiseen asentoon sit� mukaan kun niit� kuluu. Kortti on suunntieltu siten, ett� siin� olevaa kutakin bitti� voi kirjoittaa vain kerran, joten rahaa voi kirjoittaa vain kortilta pois. Li�stietoja puhelinkorttien tekniikasta l�ytyy osoitteesta http://www.epanorama.net/documents/smartcard/telecard.html.
Puhelinkortit kuten Telen Nonstop perustuvat Ranskassa kehitettyyn puhelinkortij�rjestelm��n. Puhelinkortissa on 256 bitti� muistia, mihin on tallettu kortin tiedot sek� siell� oleva raham��r� (1 bitti markka kohden). Puhelinautomaatti sitten lukee kortilla olevat tiedot ja k��ntelee kortilla olevia markkoja vastaavia bittej� toiseen asentoon sit� mukaan kun niit� kuluu. Kortti on suunntieltu siten, ett� siin� olevaa kutakin bitti� voi kirjoittaa vain kerran, joten rahaa voi kirjoittaa vain kortilta pois.
Lis�tietoja puhelinkorttien toiminnasta l�ytyy osoitteista /docs/cards/how_chips_work.txt ja http://www.epanorama.net/smartcards.html.
Nuo puhelinkortit (Telen Nonstop) on toteuttu niin ett� korttia ei pysty teknisesti uudellen kirjoittamaan kuulla tavoin kuin rahaa pois sielt�. Erilaisina ep�m��risin� huhuina on liikkunut ett� tuota korttia voisi ladata erilaisn mentelmin kuten 9V paristolla, laittamalla mikroaaltouuniin jne. Yht��n luotettavaa ohjetta tai raporttia t�llaisesta yksinkertaisesta tavasta en ole n�hnyt. Kaikki ohjeet joista olen kuullut ovat olleet hyvin ep�m��r�isi� urbaanin legendan kuuloisia.
Voi olla ett� jotain tietty� jonkun valmistajan kortissa olevaa piiri� on voinut jotenkin r��k�t� sopivasti rikki, mutta mist��n t�llaisesta t�k�laisiin kortteihin liittyv�� en ole n�hnyt vaikka paljon puhelinkortteihin liittyv�� aineistoa olenkin lukenut erilaisia l�hteist�. Todistakoon joku k�sitykseni v��r�ksi jos omaa t�llaista informaatatiota.
Puhelinkortin v��rent�minen on mahdollista, koska tuo alkuper�inen menetelm� ei ole mitenk��n turvallinen. Suurin osa huhuina liikkuvista ohjeista ovat sellaisia ett� ne eiv�t toimi (jos menetelm� on yksinkertainen niin se ei ole luultavasti oikeasti toimiva). Muutama toimivakin ohje on olemassa ja puhelinkortteja on v��rennetty sen verran, ett� Tele on lis�nnyt puhelinkorttij�rjestelmiins� lis�ominaisuuksia v��rennettyjen korttien paljastamiseksi. Puhelinkortin v��rent�minen on rikollista toimintaa ja tekniikkaa osaaville ihmisille on olemassa perempiakin hommia kuin puhelinkorttisysteemin v��rink�yt�n yritt�minen.
Puhelinkortteja on mahdollista v��rent�� ja t�m� on noussut jopa ongelmaksikin asti muutamissa maissa. Koska puhelinkortin toiminta on hyvin yksinkertainen, niin sellaisen pystyy valmistamaan joko kopioimalla yhden kortin tiedot toiselle tyhj�lle kortille korttien kirjoitulaitteella (sellaisen ohjeet l�ytyy verkosta). Toinen mahdollisuus on tehd� kortti jossa pieni mikroprosessori tai muistipiiri joka emuloi tuollaisen puhelinkortin toimintaa.
Verkossa ilmestyv� Phrack Magazine on julkaissut artikkelin puhelinkortin tekniikasta. Se on saavana osoitteesta http://world.std.com/~loki/security/phrack/phrack48.tar.gz
Kyseiseen homaman sopivia �lykorttin tartuntayksikk�j� l�ytyy ainakin Yleiselektroniikan helsingin komponenttimyym�l�st� ja RS-componentsin (http://www.rs-components.com/) luettelosta on �lykorttin tartuntayksikk�j� (Smart Card Connectors) koodeilla RS 453-785 ja RS 453-791. Koodilla RS 453-785 on normaali perusmalli ja RS 453-791 on kalliimpi laskeutuvilla kontakteilla varustettu. Ainakin RS 453-785 �lykorttiliitint� on saanut ihan hyllytavarana Yleiselektroniikkan Helsingin liikeest�.
Modeemia k�ytett�ess� muodostuu usein ongelmaksi saamaan linjaan esim toisessa huoneessa kytketty puhelin. Luurin nostaminen ja laskeminen h�iritsee yleens� sen verran modeemiyhteytt�, ett� se katkeaa. Rinnakkaispuhelimia varten on puhelinlaitoksilta saatavana vaihtorelett�, joka katkaisee yhteyden toiseen puhelimeen kun linja on toisesta puhelimesta tai modeemista varattu.
Saman katkaisun pystyy tekem��n my�s kaupasta saatavilla v�lipistokkeilla, joilla saadaan muut puhelimet kytketty� irti linjalta kun yksi puhelimista (tai modeemi) on k�yt�ss�. N�iss� v�lipirtokkeissa kerrotaan toiminnasta yleens� seuraavasti: "Asennettaessa kahteen tai useampaan samassa linjassa olevaan puhelimeen mahdollistaa vain yhden puhelimen k�yt�n kerrallaan ts. muista ei voi salakuunnella auki olevaa linjaa." Noita v�lipistokkeita pit�� sitten laittaa ennen jokaista linjalle kytketty� puhelinta.
Jos k�yt�ss� oleva toinen puhelin on samassa huoneessa ja modeemissasi on takana puhelimelle tarkoitettu jatkopistoke, niin kytke puhelimesi siihen. N�in modeemi automaattosesti kytkee tuon puhelimen irti linjalta kun se alkaa itse soittamaan.
Turvatekniikan keskus on p��tynyt tulkintaan, ett� myynniss� olevien modeemien (TVN 3-piirin, se tavallisin) pit�� t�ytt�� v�hint��n 1 mm pinta- ja ilmav�livaatimuksen, lis�ksi eristyksen on kestett�v� joko 1000V= j�nnitekokeen tai 1500V pulssikokeen, kuten standardissa on m��ritelty. Aikaisemmin on pidetty kiinni tiukemmista eristysvaatimuksista.
L�hde: Turvatekniikan keskuksen tiedote MODEEMIEN S�HK�TURVALLISUUSVAATIMUKSISTA 10.10.1997.
Yleisimmin vikaantuvia osia ovat komponentit linjamuuntajan ymp�rist�ss�. T�m�n p�iv�n nopeissa modeemeissa on elektroniikkaa linjamuuntajan kummallakin puolella, ja tuo linjapuolen elektroniikka vaurioituu helposti ylij�nnitteest� jos sit� ei ole kunnolla suojattu. Ja kunnon suojauksen tapauksessa sitten pahassa t�lliss� piirilevyn kuparia k�rventyy pois, kompoenttaja sulaa ja muuntaja sek� sen havaittavien lis�ksi piilevi� vikoja jotka paljastuvat my�hemmin. Muuntajassa saattaa tapahtua l�pily�nti ja toisiopuolella oleva elektroniikkakin saattaa vaurioitua.
Jos haluat modemin korjausta kokeilla, niin kannattaa ensiksi vilkaista tuonne linjaliittimen ja muun elektroniikan v�liin. Tyypillisesti modeemeissa on 10-20 ohmin vastukset linjaliittimen ja muun elektroniikan v�liss�. Ylij�nnitetilanteessa n�m� vastukset yleens� palavat poikki rajoittaen vaurioita muuhun elektroniikkaan. Vaihtamalla n�m� vastukset uusiin saman kokoisiin leimahtamatonta tyyppi� oleviin vastuksiin. T�m� korjaa vian, jos muuta modeemista ei ole ehtinyt hajota.
K�yt�nn�ss� useinkaan halvan modeemin korjamainen ei kannata rahallisesti, koska korjaaminen tulee helposti maksamaan uuden modeemin verran ja kyseisene vikaantuneeseen modeemiin on saattanu tulla heti havaittavien lis�ksi piilevi� vikoja jotka paljastuvat my�hemmin. Samoin ylij�nnitteen hajottamaa modeemin korjatessa ei varmasti tied� onko kaikki vaurioitunut tullut varmasti korjattua vai j�ik� laitteeseen viel� joku osittain vaurioitunut osa ja laite ei en�� t�yt�k��n puhelinlaitteiden vaatimuksia.
Numerovalinnan onnistuminen modeemilla vaatii v�hint��nkin nelj�n eri asian oikeaa toimintaa:
Tyypillinen ongelma modeemeita kytkett�ess� esimerkiksi yritysten puhelinvaihteiden liittymiin on, ett� modeemi ei tunnista oikein kyseisen vaihteen vapaa-��nt�. T�ll�isiss� tilanteissa korjaukseksi voi kokeilla t�m�n tunnistuksen pois kytkemist� (katso modeemin ohjekirjasta oikeat AT-komennot taikka kokeile, toimiiko ATX3).
Er�s tapa tapa tutkaista asiaa on siirty� ATDT �nitaajuusvalinnasta hetkeksi tilaajapiirin virtakatkos eli ATDP impulssivalintaan. Vanhemmissa linjareleen valintaraksutuksen k�ytt�j�kin kuullee pulmitta, uudemmissa ei v�ltt�m�tt�, kun nuo linjareleet on joissain modeemeissa korvattu puolijohdekomponenteilla
Sopiva testih�t�apukalu on vaikkapa 'Terminal' tyyppinen ohjelma.
Modeemeissa on yleens� sis��n rakennettu ylij�nnitesuojaus pieni� ylij�nniteit� vastaan. Suojauksen teho vaihtelee modeemista toiseen. Lis�suojana voidaan aina modeemeilla k�ytt�� ulkoisia ylij�nnitesuojia. Kunnolliset ylij�nnitesuojat maksavat noin 50-100 euroa kappale ja ne vaativat kunnollisen maadoituksen.
Tietokoneiden yleistyess� on saatavissa my�s maadoitettuun pistorasiaan menevi� suojia (hintaluokka 15 euroa) ja jatkojohto/ylij�nnetesuojia puhelinliit�nn�ll� (hintlauokka 20-40 euroa). Tietokoneen kanssa toimiessa kunnollinen jatkojohtoratkaisu, jossa ylij�nnitesuojaus l�ytyy sek� verkkoj�nnitteelel ett� puhelinlinjalle samassa paketissa on hyv� ratkaisu, koska se suojaa tietokonelaitteistoa puhelinlinjan ja s�hk�verkon v�lisilt� ukkosylij�nniteilt� tehokkasti.
Vaatimukset mik� on mihinkin tapaukseen riitt�v� suojaus vaihtelevat tapauskohtaisesti. K�yt�nn�ss� kuluttajatuotteissa ei kannata kuluttaa �lytt�mi� rahasummia jokaisen laitteen suojamiseksi, koska ukkosvaurio on aika varvinainen ja suoralta salamaniskulta ei suojaa mik��n kohtuullinen suojaus. Eli suojataan normaaleilta ylij�nnitteilt�, ja jos tulee paha isku niin sitten se laite vaan hajoaa, mutta sen korvaaminen uudella ei ole ylett�m�n kallista.
Monet normaalilla puhelinlinjalla toimimaan suunnitellut modeemit saa toimimaan my�n kiinte�sti kytketyll� 2-johtoyhteydell�. Homman ongelmana on, ett� kiinte�sti kytketylt� yhteydelt� ei tule valintasignaalia eik� soittosignaalia. Jotta modeemit saisi toimimaan, pit�� vastaanottava modeemi laittaa tilaan jossa se pit�� linjaa auki ja vastaa toiselle modeemille vaikka ei saakaan soittosignaalia (yleens� onnistuu ATA komennolla). L�hett�v�n p��n modeemi pit�� konfiguroida siten ett� se ei j�� odottamaan valinta��nt� soitettaessaan (kun valintal��nen odotus om poissa p��lt� pit�isi yhteyden synty� ATD komennolla). Joissain modeemeissa on erityinen toimintatila kiinte�sti kytkettyj� linjoja varten (kannattaa k�ytt�� sit� jos sellainen on)ja kannattaa vilkaista ohjekirjassa kerrotaanko mit��n kiinte�n linjan toiminnasta.
Perustoimintaperiaate noissa kummassakin on sama. Modeemissa muutetaan sis��n tuleva data jonkunlaisiksi ��nitaajuisiksi singaaleiksi jonka saa tuosta siirtotiest� l�pi ja toisessa p��ss� takaisin dataksi. Normaalin puhelinlinjan modeemi on tehty toimimaan yhdell� puhelinparilla jossa kulkee ��nt� ja dataa helposti kumpaankin suuntaan.
Radiomodeemit on taas yleens� tehty toimimaan half-duplex radioyhteydell�: ne voivat joko l�hett�� tai vastaanottaa tietoa kerrallaan. Moodeemissa t�ytyy olla omat liit�nt�s� sis��ntulevalle ��nisignaalille (radion kaiutinulostulosta) ja l�hev�ll� ��nelle (menee radion mikrofonisis��ntuloon) sek� joku menentelm� ohjata radio l�hetys- tai vastaanottotilaan- T�m� sulkee jo monet puhelinverkon modeemit t�h�n tarkoitukseen soveltumattomiksi (lukuunottamatta mm. V.21 ja V.23 standardin modeemeita joissa on sopivat liitynn�t).
Monissa radiomodeemeissa on tuohon modeemilaitteeseen integroitu viel� itse se radio-osa (l�hetin ja vastaanotin).
Kannattaa tarkistaa modeemin puhelinliitosjohto. V��r�nlaisella linjajohdolla/sein�t�kkelill� jotkin kaikki modemit toimivat tuolla tavalla. Jos puhelinjohdossa on kaikki nelj� johtoa kytkettyn�, niin koeta vaihtaa se malliin, jossa on vaan kaksi johtoa.
Jos t�m�k��n ei auta, niin sitten tilanne voi olla sellainen, ett� modeemisi on todellakin rikki.
Soittajan numeron n�ytt� perustuu siihen, ettt� nykyaikaiset digitaaliset puhelinkeskukset v�litt�v�t puhelua kytkiess��n toisen p��n keskukselle puhelun soittajan numeron (jos t�t� ei ole erikseen kielletty). Jos puheluun vastaajalla on sopiva telep��telaite, niin vastausp��n keskus voi v�litt�� soittajan numeron vastaajan p��telaitteeseen. GSM-matkapuhelinverkossa ja ISDN-verkossa on signalointiin sis�llytetty mahdollisuus t�ll�iseen toimintaan, joten yleens� t�m� palvelu saadaan, kun vaan p��telaite osaa t�m�n tiedon n�ytt��.
Normaalissa analogisessa puhelinliittym�ss� ei ole ollt menetelm�� t�m�n tiedon v�litt�m�seen, kunnes joitain vuosia sitten otettiin k�ytt��n t�m�n mahdollistavia lis�palveluita. Nyky��n usealta puhelinyhti�lt� on saatavana t�ll�inen lis�palvelu ainakin uudenaikaisten puhelinkeskusten alueella. Normaalissa puhelinliittym�ss� soittajan numero v�litet��n puhelimeen ��nitaajuisena koodina ennen kuin puhelimen luuri nostetaan (yleens� puhelimen sointisignaalien v�liss�). T�st� analogisen puheliliittym�n numeron v�litt�misest� on olemassa useita jonkin verran toisistaan poikkeavia ratkaisuja, joten palvelua tilatessa kannatta varmistaa, ett� laite ja saatu palvelu ovat sellaisia, ett� ne toimivat yhdess�.
Soittajan numeorn n�ytt� normaalissa puhelinlinjassa toimii siten, ett� puhelinkeskus l�hett�� soittajan puhelinnumeron puhelimen soittosignaalien yhteydesss�. Soittajan numero l�hetet��n Suomessa k�ytt�en DTMF-koodia (normaali puhelimen ��nitaajusvalintasignaali) joko ennen ensimm�ist� puhelimen soittosignaalia tai ensimm�isen ja toisen soittosignaalin v�liss�. Numeron vastaanottolaite kuuntelee koko ajan linjaa ja poimii sielt� nup DTMF signaalit ja n�ytt� ne kuvaruudullaan. T�m� soittajan numeron n�ytt� on yleens� maksullinen lis�palvelu, joka pit�� erikseen tilata puhelinyti�lt�.
Caller ID signaalin l�hetyksess� on k�yt�ss� Suomessakin kaksi hiukan toisistaan poikkeavaa syteemi�: kehystetty ja kehyst�m�t�n.
Puhelinkeskus voi l�hett�� ID-tiedon kehystettyn�, eli numeropaketti D-signaaalilla, per�ss� tulee numerokoodit ja paketti loppuen C:hen. Eriksson l�hett�� soittajan numeron tiedot ennen soittoa kehyst�en numeron ylidekadisilla merkeill�, eli linjalta tuleva koodi koodi on muotoa DxxxxxxxxxxxC.
Kehyst�m�tt�m�ss� systeemiss� l�hetet��n pelk�t numerosignaalit DTMF-koodina. Siemens l�hett�� soittajan numeron ensimm�isen soiton j�lkeen kehyst�m�tt�.
Nokia l�hett�� ensimm�isen soittajan numeron ensimm�isen soiton j�lkeen.
Ne modemit, jotka eiv�t Suomessa toimi, toimisivat varmaankin Amerikassa moitteettomasti. Eurooppalainen numerotiedon l�hetys on erilainen kuin rapakon takainen ja modemit yleisesti toimivat vain amerikkalaisella systeemill�. Euroopassa tieto l�hetet��n ��nitaajuusn�pp�inkoodina jota modeemit eiv�t yleens� ymm�rr�.
Teltone M-8870 DTMF decoder IC on sopiva kaikenlaiseen DTMF-dekoodaukseen. Kyseinen piiri antaa ulos 4-bittisen koodin tunnistamastaan DTMF-signaalista.
Lis�� aiheeseen liittyvi� kytkent�j� l�ytyy osoitteesta http://www.epanorama.net/links/telephone.html.
ISDN:n S-v�yl��n (RJ-45 liit�nt�) voi kytke� laitteita aivan suoraan rinnan haaroituskappaleella. Vasta kun kaapeleiden pituudet ylitt�v�t 10 metri� t�ytyy mietti� ett� S-v�yl�n suunnittelus��nn�t toteutuvat. (P�iss� p��tevastukset, haarat runkokaapelista max. 10 metri�.)
T�t� toimintoa varten puhelimen pit�isi sis�lt�� autocall -ominaisuus, jolloin puhelu voidaan ohjata p��lle ulkoisella releohjauksella. Kaikki vanhat Benefonit sis�lt�v�y kyseisen autocall-ominaisuuden. Jos puhelimessa ei ole autocall-toimintoa, niin sitten automaattisen puhelun toteuttaminen ei en�� onnistukaan mitenk��n helposti.
Meisseli joka k�y kaikkiin nokian puhelimiin on k�rjen malliltaan TORX 6 (esim. TX 6x50). N�it� ruuvimeisseleit� saa saa hyvin varustetuista eleketroniikka- ja rautakaupoista, hintaluokka noin 5-10 euroa. Kannattaa sitten olla varuillaan kun availee eik� kannata turhaan avata jollei osaa. Puhelinta avatessa kannattaa muistaa, ett� kun avaat puhelimesi, niin takuusi raukeaa sill� samalla hetkell�.
Osoitteesta http://www.epanorama.net/links/tele_mobile.html#hacking l�ytyy linkkej� matkapuhelinten datakaapelien tekoon (mm. Nokia 3110,6110,8110,8110i). Kaapelin rakentamisessa tulee ongelmaksi sitten puhelimeen sopivien liittimien l�yt�minen sek� riski rikkoa k�nnykk�ns� viritelless��n (ei ole takuita, ett� tuo kytkent� olisi mitenk��n virheet�n ja oikea). Jotta datasiirto onnistuisi tarvitaan kaapelin lis�ksi tuo kaupallinen Data Suite -ohjelmista, jossa on kaikki tuon datasiirtoliit�nn�n aly. Lis�tietoa ja parannusehdotuksia kaapelin rakentamiseen voi etsi� alt.cellurar.nokia keskusteluryhm�st�.
Service �stling hintaan antenniadaptereita nokialaisiin (muitakin l�ytyy), joissa on koko liitinkalusto valmiina. Adapterien hintaluokka alle 10 euroa. Lis�tietoa voit etsi� webbisivuilta osoitteesta http://www.servcat.com/. Biltema myy edullisia k�nnyk�n lis�kuulokkeita, joissa on puhelimeen sopiva liitin, jota voisi mahdollisesti soveltaa omissa virityksiss�.
K�nnyk�iden pohjassa olevien liittimien nastaj�rjestykset ja k�ytt�tarkoitusket ovat valmistaja ja k�nnykk�sarjakohtaisia eiv�tk� k�nnykk�valmistajat jakele n�it� tietoja mielell��n ulos. Aika monen k�nnykk�mallin tiedot on kuitenkin joku selvitt�nyt ainakin osittain ja tiedot on ker�tty osoitteeseeen http://www.mobileworld.org/.
Oma lukunsa on noissa liittimiss� k�ytetyn k�nnnyk�n ohjausprotokolla. Ainakin 2110:n protokollasta l�ytyy selitys osoitteesta http://www.gadgets.demon.co.uk/nokia21xx/index.html. Linuxille on gnokii-softa (http://www.gnokii.org/), joka toimii ainakin 3110/3810:n, 6110:n ja 5110:n kanssa. Kummassakin edellisess� n�ytt�isi ett� protokollat on otettu selville analysoimalla sarjaporttiliikennett
S�kkiv�line Oy:n Pesupalvelu ainakin Tampereella tarjoaa elektroniikkapuhdistusta, ja heill� on v�lineet kastuneen matkapuhelimen puhdistamiseen vedest� ja elvytysyritykseen. My�s osalla k�nnykk�huoltoliikkeist� on k�yt�ss� tarvittava ultra��nipesuri.
Tyypillisen k�nnyk�n ja auton tupakansytyttimen v�liin tarvitaan elektroniikkaa. Matkapuhelimet eiv�t tyypillisesti sy� suoraan n. 10-20 V h�iri�ist� s�hk��, eli sit� mit� autosta saa.
Esim. Nokia 2110:n laturin nimellisj�nnite on 12 V, mutta laturissa on virranrajoitus. Jos kytket auton tupakansyttyttimen suoraan puhelimen latausliittimeen niin puhelimen latauspiiri menee todenn�k�isesti rikki - viimeist��n siin� vaiheessa kun k�ynnist�t moottorin. (Auton laturi alkaa lataamaan auton akkua => j�nnite nousee >14 volttiin.)
Eri puhelimet k�ytt�v�t eri j�nnitteit�. Uudemmissa puhelimissa laturi sy�tt�� yleens� noin 4 - 6 V j�nnitteen. Mik�li et tied� puhelimesi latausliittimen speksej� etk� varmasti osaa rakentaa sopivaa virtal�hdett� j�nnite- ja virtarajoituksin, suosittelen l�mpim�sti ett� ostat valmiin laturin.
GSM-puhelin l�hett�� radiosignaalinsa voimakkaina purskeina, joten sen l�hete on helpommin h�iri�in� kuuluva kuin monen muun radiol�hettimen.
Vaikka GSM-puhelin toimii 900 MHz taajuusalueella, niin se saattaa aiheuttaa h�iri�it� matalammalla taajuudella toimiville laitteille. T�m� ilmi� johtuu siit�, ett� jokin piensignaaliasteen transistori toimii diodina, kun sen kannalle tuodaan suuri RF-j�nnite, eli tuo vahvistinaste toimii diodi-ilmaisimena eli kidekoneena, ilmaisten suurtaajuussignaalin audiosignaaliksi.
Ei tuossa GSM l�hetteess� sin�ns� ole mit��n maagista, sill� jos samantehoinen, samalla et�isyydell� ja samalla taajuudella olisi AM l�hetin, olisi audiolaitteesta syntyv� h�iri� yht� voimakas. GSM-puhelimen signaali vaan on hiukan helpommin kuultavissa, koska se on tasaisen pulssittainen.
Yksinkertaisimmassa vilkkuantennissa ei tarvitse olla sis�ll� kuin sopiva kela ja herkk�� v�h�n energiaa tarvitseva lappu/LED. T�m� kytkent� saa energiansa puhelimen radiol�hetteest� ja muutaa sen vaan valoksi. Eli antenniin tuleva energia tuota antennin sis�ll� olevaa LEDi� k�ytt��.
T�ll�isen vilkkuantennin k�ytt� ei ole hyv� ajatus, koska tuo antennin LEDin vilkuttaminen sy� k�nnyk�n radiotehoa tuntuvasti (huonontaa kuuluvuutta) ja vii aiheuttaa h�iri�it�kin. THK on kiinnitt�nyt asiaan huomiota. Lis�tietoja: www.thk.fi.
Jos haluaa voimakkasta k�nnyk�n ohjaamaa vilkkumista, niin sitten tarvitaan enemm�n elektroniikkaa. Pieni johdonp�tk� matkapuhelimen antennin l�hell� ker�� sen verran radioaaltoja, ett� tasasuuntauksen j�lkeen t�ll� voi ohjata sopivaa herkk�� transistoria (esim. joku FET) tai muuta vahvistinta, joka sitten ohjaa merkkivaloa. Hienomma k�nnyk�n l�hetteen tunnistimet (mm. v�rin�vy�pidike) ovat toki jotain 900MHz kaistalle viritettyj� kunnon radiovastaanottimia, mutta sellasia ei ihan parin kympin hintaluokkaan mahdu.
GSM-l�hetteen purskeen nousu- ja laskuaika on noin 30 uS ja muistuttaa tuollaista gaussin k�yr�n puolikasta. Eli se on aika hidas ja harmiton verrattuna esim. nanosekuntiluokan digitaalisignaaleihin. Eih�n koko j�rjestelm� toimisi jos jokainen l�hetin olisi samalla h�iri�generaattori. 900 MHz l�hetteen tuotokset pysyv�t hyvin 200kHz kanavan sis�ll�.
Matkapuhelimen k�ytt�kieltoon lenkokoneissa on useita syit�:
Matkapuhelinstandardia valittaessa on kaksi todella t�rke�� asiaa pidett�v� mieless�:
GSMss� t�t� ongelmaa on pyritty kiert�m��n sill�, ett� tieto l�hetet��n yhten� lyhyen� purskeena, jolloin on hyv� todenn�k|isyys, ett� lyhint� reitti� etenev� purske saadaan kokonaan vastaanotetuksi, ennenkuin pidemp�� reitti� pitkin etenev� purske kerki�� v�liin sotkemaan tuota dataa. Lyhyempikestoiset monitie-etenemisen ongelmat hoidetaan "multipath equalization" konseptilla . Equalizer tutkii signaalia ja p��ttelee monitie-etenemisen aiheuttaman muutoksen ja k�ytt�� vastakkaista aikakorjainta alkuper�isen signaalin muodostamiseksi.
Lyhyt purske vaatii paljon kaistaleveytt�, joten samalla siihen t�ytyy laittaa useampia kanavia aikajako- tekniikalla (8 kpl) taajuustehokkuuden saavuttamiseksi. Laajasta spektrist� on sekin etu, ett� nuo nollakohdat ovat hieman eri paikoissa eri taajuuksilla kanavan alueella, joten menetetty� dataa voidaan kompensoida helpommin.
T�ss� systeemiss� siis kukin kanavalla olevasta kahdeksasta puhelimesta saa vain yksi puheenvuoron kerrallaan, joten se l�hetys on varsin katkonaista yht� puhelinta tarkasteltaessa.
Niit� on muitakin tapoja tuon monitie-etenemisen hoitamiseen, kuten hajaspektritekniikka, jota on sotilask�yt|ss� ollut k�yt|ss� vuosikymmeni� ja joka siviilipuolella on k�yt|ss� joissakin lagattomissa LANeiissa sek� uudessa amerikkalaisessa digitaalisessa matkapuhelimissa. N�iss� systeemeiss� l�hetin on koko ajan p��ll�, mutta sek� l�hettimen ett� vastaanottimen taajuutta muutetaan hyvin nopeasti, jolloin esim. h�irint�l�hettimet ja monitie-eteneminen ei pysy per�ss�.